Venäjä järjesti informaatio-operaation, joka meni läpi lännessäkin, kirjoittaa Ilta-Sanomien ulkomaanuutisten tuottaja Jari Alenius.
Keskiviikkona 22. lokakuuta mannerlaatat liikkuivat.
Presidentti Donald Trump määräsi pakotteita kahdelle suurelle venäläiselle öljy-yhtiölle. Tarkoituksena oli painostaa Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia rauhaan Ukrainassa.
Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Trump toisella virkakaudellaan kiristi pakotteita Venäjää vastaan. Trump näytti samalla tunnustavan, kuka todellinen syyllinen sotaan on. Optimismi heräsi.
Sitten käynnistyi tapahtumasarja, joka muutti kaiken.
Se oli taitava veto Putinilta, ja tuuriakin saattoi olla mukana.
Samalla tapahtumasarja on myös nolo, koska niin moni lankesi Putinin huijaukseen.
Salainen operaatio
Kolme päivää pakotteiden langettamisen jälkeen Putinin lähettiläs Kirill Dmitrijev tapasi Miamissa Trumpin erikoislähettilään Steve Witkoffin ja presidentin vävyn Jared Kushnerin.
Kulissien takana alettiin hieroa ”rauhansuunnitelmaa”.
Se vuoti julki tiistaina 18. marraskuuta, kun Axios kertoi 28-kohtaisesta salaisesta suunnitelmasta.
Alkuperäisen ”rauhansuunnitelman” laatijat Jared Kushner, Kirill Dmitrijev ja Steve Witkoff odottivat Vladimir Putinin tapaamista Kremlissa 2. joulukuuta. Kuva: Kristina Kormilitsyna
Esimerkiksi presidentti Alexander Stubb oli juuri todennut, että Ukrainan rauhanneuvottelujen suhteen ei ollut tapahtumassa hetkeen mitään. Näytti siltä, että Stubb joutui pahasti yllätetyksi.
Paitsi, että jälkikäteen katsottuna hän oli tavallaan osunut oikeaan.
Kyseessä ei nimittäin ollut mikään rauhansuunnitelma. Sitä ei olisi koskaan pitänyt sellaiseksi kutsua.
Kyseessä oli Venäjän informaatio-operaatio, jolla pyrittiin vaikuttamaan Trumpiin ja kampittamaan Ukrainaa ja Eurooppaa.
Sekoilua
Mitä ilmeisimmin Dmitrijev oli onnistunut syöttämään paljastusjutun Axiosille. Muut mediat lähtivät mukaan. Lähteet Yhdysvaltain hallinnossa vahvistivat, että se oli rauhansuunnitelma. Lähteitä ei tietenkään paljastettu. Eikä niitä kyseenalaistettu.
Signaalit Trumpin hallinnosta kertoivat sekasorrosta. Witkoff julkaisi X:ssä vahingossa yksityiseksi tarkoitetun kommentin Axiosin toimittajaan viitaten, että ”hänen on täytynyt saada se K:lta”. K ei voinut olla kukaan muu kuin Kirill Dmitrijev.
Ulkoministeri Marco Rubion kerrottiin sanoneen amerikkalaissenaattoreille, että kyseessä oli Venäjän ”toivelista”. Rubio kiisti sanomisensa pian jyrkästi, todennäköisesti pitääkseen yllä kuvaa hallinnon yhtenäisyydestä. Kyllä se on rauhansuunnitelma, vakuutettiin.
Euroopassa painettiin paniikkinappulaa.
Putinille tipahti lahja, kun Ukrainan korruptioskandaali alkoi heikentää presidentti Volodymyr Zelenskyin asemaa. Venäjä jatkoi hidasta etenemistään Itä-Ukrainan rintamalla.
Vastaehdotuksena Euroopassa laadittu oikea rauhansuunnitelma meni roskiin maanantaina 1. joulukuuta, kun Putin toisti uhitellen kaikki aiemmat vaatimuksensa. Hän vaatii käytännössä Ukrainan antautumista.
Vladimir Putin ei ole peruuttanut lainkaan tavoitteistaan Ukrainassa. Kuva: Alexander Scherbak
Sen Putin toki oli paaluttanut jo siinä vaiheessa, kun hän lähetti Dmitrijevin hämmentämään tilannetta Yhdysvaltoihin lokakuussa.
Trumpin lähipiirissä on tarpeeksi ihmisiä, jotka ovat sopivan tyhmiä uskoakseen Putinia, tai sitten riittävän ahneita tarttuakseen tilaisuuteen, joka tarjoaa heille mahdollisesti joskus bisneksiä venäläisten kanssa.
Kun Yhdysvallat sanoo, että se on rauhansuunnitelma, muu maailma kuuntelee.
Ongelma on, että Yhdysvallat ei enää ole normaali toimija, vaan se on Trumpin oikkujen mukaan sätkivä epädemokraattinen suurvalta. Muiden ei pitäisi sätkiä sen mukaan, mutta silti teemme niin, koska emme muutakaan keksi.
Putinin luoma harha
Nyt seitsemän viikkoa Trumpin pakotepäätöksen jälkeen pessimismi valtaa alaa.
Presidentti Stubb valmistelee suomalaisia epäoikeudenmukaiseen rauhaan.
Putin on patsastellut julkisuudessa Witkoffin ja Kushnerin Moskovan-vierailun myötä. Hänen jokaista sanaansa on odotettu ja analysoitu.
Mikä ikävintä, häntä on laajasti myös uskottu, vaikka aihetta ei olisikaan.
Putinin mukaan Trumpin taannoiset pakotteet ovat ikäviä, mutta Venäjän talous kestää (ehkä).
Pokrovsk on vallattu (ei ole vieläkään, ja venäläisiä on kuollut hirmuinen määrä).
Venäjä pääsee tavoitteisiinsa, jos ei muuten niin sotimalla (sota on pian kestänyt kauemmin kuin natsi-Saksan ja Neuvostoliiton sotiminen toisessa maailmansodassa, eikä Venäjä ole lähelläkään edes Donetskin alueen valtaamista).
Putinin luoma harha Venäjän voittamattomuudesta on mennyt hyvin läpi lännessä.
Pessimismi näkyy siinä, että päätöstä Venäjän Euroopassa jäädytettyjen varojen käytöstä Ukrainan hyväksi ei ole saatu aikaan. Pelätään, että voittaja-Venäjä voisi joskus vaatia rahojaan takaisin.
Lisäpakotteita Venäjälle ei Yhdysvalloista kuulu, koska neuvotteluja ei haluta vaarantaa.
Kongressissa sorvatut toissijaiset pakotteet Venäjältä öljyä ostaville maille ovat pelkkä tyhjänpäiväinen paperi. Witkoff ja Kushner eivät neuvottele rauhasta vaan bisneksistä.
Lähiajat näyttävät, mikä Putinin informaatio-operaation lopputulos on. Se riippuu Trumpista.
Jos Trump kääntyy taas painostamaan Ukrainaa, Putin on ottanut makean osavoiton.
Lopullista voittoa se ei hänelle vieläkään takaa. Se nimittäin riippuu myös Ukrainasta.
Presidentti Donald Trump kuunteli puhetta virkahuoneessaan Valkoisessa talossa keskiviikkona. Trump ei ole toistaiseksi ilmaissut kantaansa Ukraina-neuvottelujen tilanteeseen. Kuva: Brian Snyder