Putinilla on sodan loputtua edessään monta ongelmaa.
Viimeiset neljä vuotta ovat muokanneet Venäjän yhteiskuntaa. Sota-aikana on kärsinyt talous, satojatuhansia miehiä on kuollut rintamalla, kansainvälisesti Venäjä on suurilta osin suljettu ulos ja sota-ajalla on perusteltu lakimuutoksia, jotka kaventavat sananvapautta.
Rauhanneuvotteluja yritetään kiivaasti pohjustaa. Mikäli rauhansopimus joku päivä saataisiin aikaiseksi, millaista myllerrystä se tarkoittaisi venäläisessä yhteiskunnassa?
Venäjän presidentillä Vladimir Putinilla on sodan loputtua edessään monia ongelmia.
Kansainvälisen politiikan asiantuntija ja Vaasan yliopiston resilienssitutkimuksen työelämäprofessori Hanna Smith kertoo, että kun maa on sotatilassa, se toimii erilaisen logiikan pohjalta kuin rauhan aikana.
– Sotatilan purkaminen vie aikaa. Se on vielä paljon haastavampi kokonaisuus, kun puhutaan autoritaarisesta hallinnosta, Smith sanoo.
– Venäjän heikkouksista ei saa puhua. Mutta jos sota joku päivä loppuisi, niin ihmiset voivat alkaa katsoa, mitä kaikkea löytyykään.
Upin Hanna Smithin mukaan sotatilan purkaminen on haastava kokonaisuus autoritaarisessa hallinnossa. Kuva: Lassi Rinne
1. Putinin valta-asema pelissä
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau sanoo, että Ukrainan sota on Putinille loppuelämän määrittelevä poliittinen ohjelma.
– Putin voi myydä sotasaavutukset hänen tärkeimpänä perintönään. Se tarkoittaa, että Putinin kuolemaan saakka Venäjä tulee olemaan konfliktissa Ukrainan kanssa – ellei Venäjä sitä ennen saa kaikkia tavoitteitaan läpi, Nizhnikau sanoo.
– Kannattaa varautua siihen, että tälle sodalle ei ole tulossa loppua. Aktiivinen sotilaallinen toiminta saattaa loppua, mutta laajempi konflikti säilyy.
Nizhnikaun mukaan sodan nopea päättäminen voisi olla Putinille vaarallista.
– Sota on luonut ryhmittymiä, jotka hyötyvät siitä, ja haluavat kenties jopa laajentaa sotaa.
– Mikäli Putin ei saa tavoitteitaan läpi sodassa, se saattaa asettaa hänet haavoittuvaiseen asemaan. Siksi hän haluaa jatkaa sotaa.
Upin Ryhor Nizhnikaun mukaan sodan nopea päätös voisi olla Putinille vaarallista. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva
2. Rintamalta palaavat sotilaat
Hanna Smithin mukaan sodan loputtua Venäjällä todennäköisesti herätään siihen, kuinka paljon sotilaista on kaatunut.
Rintamalta palaavien sotilaiden kohtalo on yksi suuri ratkaistava asia. Tällä hetkellä rintamalla on noin 700 000 sotilasta.
Smith sanoo, että on joitakin viitteitä siitä, että tulevien veteraanien asioita on jo hiukan mietitty. On luotu Sankareiden ohjelma, jossa pyritään luomaan rintamalta palaaville työpaikkoja esimerkiksi paikallishallinnoissa.
Smithin mukaan tiedossa on kuitenkin suuria ongelmia. Palaavien massa tulee olemaan suuri, joten kaikille ei voida löytää töitä.
Rintamalla on loukkaantunut ja invalidisoitunut paljon miehiä. Lisäksi sotatraumat tulevat näkymään psyykkisenä pahoinvointina.
– Kaikkeen tähän tarvitaan rahaa.
Nizhnikaun arvio on vielä synkempi. Hän pitää miesten palautumista toimiviksi osiksi yhteiskuntaa lähes mahdottomana.
– Näemme tämän jo siitä, että lyhyille lomille palanneista miehistä on koitunut suuria ongelmia.
3. Talous
Venäjän talous on kärsinyt sodan kustannuksista.
– Kun sotataloudesta aletaan siirtyä normitalouteen, niin tulee näkyväksi, miten Venäjä on todella jäänyt jälkeen, Smith sanoo.
– On vaikea nähdä, miten Putinin hallinto olisi valmis kestämään sen kritiikin, joka kaikesta tästä tulee.
Luvassa on myös suuret jälleenrakennusprojektit. Ukrainan iskut ovat tuhonneet kriittistä infrastruktuuria Venäjällä. Myös mahdollisten alueluovutusten myötä Venäjälle siirtyvien Ukrainan alueiden jälleenrakennus vaatii rahaa.
4. Sananvapaus
Sota-aikana luotiin sananvapautta rajoittavia lakeja. Mutta kuinka niitä voi perustella kansalle ilman sotaa?
– Jos sodasta saisikin yhtäkkiä puhua kriittisesti, niin mitä ihmettä se toisi tullessaan? Smith kysyy.
Venäjällä sodasta Ukrainassa ei ole saanut puhua sotana, vaan virallisesti on puhuttu ”erikoisoperaatiosta”. Heinäkuussa Venäjällä kuohutti uusi laki, joka kieltää sakon uhalla ”äärimateriaalin” tarkoituksellisen etsimisen ja siihen perehtymisen internetin avulla.
Venäjällä nähtiin kesällä yllättävän avoimia protesteja lakia vastaan.
5. Sodan arviointi
Putinin valta perustuu siihen, että hän päättää kaikesta ja se mitä Putin päättää, on oikein. Aktiivisen sodan loputtua sitä tullaan arvioimaan.
Smithin mukaan normaaliin palaaminen vaatisi itsekriittistä tarkastelua, mutta tämä tuskin tulee onnistumaan.
– Putin ylipäätään ei ole ollut sellainen tyyppi, joka pitää siitä että häntä kritisoidaan tai hänestä löydetään heikkouksia.
Mitä seuraa?
Vladimir Putin on 73-vuotias.
– Kun mietitään elinkaaren aikajanaa, niin tulee mieleen, että onko tämä laskettu niin, että sota jatkuu Putinin poismenoon asti tavalla tai toisella. Ja sitten se on jonkun muun ongelma jatkossa.
Smithin mukaan Ukrainan sota voi lopulta käydä niin kuluttavaksi, että kritiikkiä voi alkaa tulla Venäjän eliitiltä.
– Ja silloin pitää löytää se seuraava sotaretki. Tällä pystytään argumentoimaan, että pidetään lait voimassa ja Venäjä kontrollissa ja sotataloudessa. Silloin pystyy säilyttämään vallan helpommin.
Smith ei usko Venäjän seuraavaksi kohteeksi Nato-maata, vaan todennäköisempi kohde on esimerkiksi Georgia.
Nizhnikau katsoo, että Putin haluaa laajentaa sotatoimia. Tähän viittaa Nizhnikaun mukaan myös Putinin lausunto, jossa hän uhkailee Eurooppaa sotatoimilla.
– Venäjä haluaa Ukrainan täydellistä antautumista, sillä ei ole kiinnostusta neuvotella rauhasta.
Nizhnikau uskoo Ukrainan jatkavan taistelua.
– Ukraina taistelee, koska sillä ei ole muuta mahdollisuutta.