Saiko musta surma alkunsa tulivuorenpurkauksista?
Torstaina julkaistu tutkimus on tuonut esiin yllättävän yhteyden 1300-luvun puolivälin tulivuorenpurkausten ja Eurooppaa koetelleen niin sanotun mustan surman välillä. Cambridgen yliopiston ja Leipzigin Leibniz-instituutin tutkijat ovat yhdistäneet tutkimuksessa ilmastodataa ja historiallisia dokumentteja luodakseen kattavan kuvan siitä, miten ’”täydellinen myrsky” johti kymmenien miljoonien ihmisten kuolemaan ja merkittäviin yhteiskunnallisiin muutoksiin.
Communications Earth and Environment -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan tulivuorenpurkaus tai purkausten sarja noin vuonna 1345 aiheutti vuosittaisen lämpötilan laskun useiksi peräkkäisiksi vuosiksi. Tämä johtui vulkaanisesta tuhkasta ja kaasuista, jotka viilensivät ilmastoa ja johtivat viljasatojen epäonnistumiseen Välimeren alueella. Tämä puolestaan pakotti Italian kaupunkivaltiot turvautumaan kauppayhteyksiinsä Mustanmeren viljantuottajien kanssa nälänhädän välttämiseksi.
Vaikka kauppareitit auttoivat estämään nälänhätää, ne myös toivat mukanaan kuolettavan bakteerin, joka aiheutti mustan surman, tutkimus kertoo.
Tutkimus käytti hyväkseen puunrenkaita, jotka osoittivat epätavallisen kylmiä ja märkiä kesiä vuosina 1345–1347 Etelä-Euroopassa. Tämä viittaa vulkaaniseen toimintaan, joka johti huonoihin satoihin ja nälänhätään. Tuon ajan kirjallisissa dokumenteissa esiintyvät maininnat epätavallisesta pilvisyydestä ja tummista kuunpimennyksistä tuona aikana tukevat teoriaa.
Tutkimus osoittaa, että Italiassa muun muassa Venetsia, Genova ja Pisa pystyivät tuomaan viljaa Mustanmeren alueelta. Tämä järjestelmä auttoi estämään nälänhätää, mutta samalla se toi mukanaan ruton aiheuttaneen bakteerin, Yersinia pestiksen. Tämä bakteeri levisi nopeasti Euroopassa.
”Pystyimme myös osoittamaan, että monet Italian kaupungit, jopa suuret kaupungit, kuten Milano ja Rooma, eivät todennäköisesti kärsineet mustasta surmasta, ilmeisesti siksi, että niiden ei tarvinnut tuoda viljaa vuoden 1345 jälkeen”, sanoo tutkija Martin Bauch Leibniz-instituutista tiedotteessa.
Tutkijat sanovat tiedotteessa, että vuoden 1345 jälkeen tapahtunut ”täydellinen myrsky” on varhainen esimerkki globalisaation seurauksista.
Juuret vuodessa 1338
Mustan surman, 1300-luvun puolivälissä Eurooppaa koetelleen pandemian, alkuperä ja leviämismekanismit ovat olleet tutkijoiden kiinnostuksen kohteena jo pitkään.
Kirgisiassa tehdyt arkeologiset löydöt ovat yhdistäneet mustan surman alkuperän vuoteen 1338, jolloin Yersinia pestis -bakteeri levisi alueella. Tämä löytö tukee käsitystä, että tauti levisi Eurooppaan Aasian kautta, ja se on tärkeä osa mustan surman leviämisen ymmärtämistä.