Saamelaisten kohtelu|Pääministeri Orpon mielestä Suomen valtion tulee pyytää anteeksi saamelaisten kohtelua. Perussuomalaisten ryhmäjohtaja on eri mieltä.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä ei halua pyytää saamelaisilta anteeksi heidän kohteluaan menneinä aikoina.
Pääministeri Petteri Orpo (kok) sanoi torstaina, että Suomen valtion tulee pyytää saamelaisilta anteeksi.
Mäkelän mukaan anteeksipyyntö edustaisi loukkaantumisen kulttuuria, eikä hän pidä sitä merkityksellisenä.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jani Mäkelän mielestä Suomen valtion ei tarvitse pyytää saamelaisilta anteeksi heidän kohteluaan menneinä aikoina.
Mäkelän mielestä anteeksipyyntö ei olisi ”tätä päivää”.
”Jos väärinkäytöksiä on ollut menneisyydessä, ne eivät ole asioita, joihin minä olisin voinut vaikuttaa. Kenen puolesta pyytäisin anteeksi? Eiköhän ole aika mennä eteenpäin”, Mäkelä sanoo.
Pääministeri Petteri Orpo sanoi torstaina saamelaisten totuus- ja sovintokomission loppuraportin julkaisutilaisuudessa, että Suomen valtion tulee pyytää saamelaisilta anteeksi. Orpon mukaan kaikkien puolueiden edustajista koostuvan työryhmän pitäisi seuraavaksi pohtia, mikä olisi hyvä ja arvokas anteeksi pyytämisen tapa.
Totuus- ja sovintokomission loppuraportissa kuvattiin esimerkiksi saamelaisten pakkosuomalaistamista ja saamelaislasten oman identiteetin ja kielen kadottamista Suomen koulu- ja asuntolajärjestelmässä.
Asuntolakouluissa lapset erotettiin perheistään, heidän kielensä käyttöä rajoitettiin ja heitä opetettiin vain suomeksi ja valtakulttuurin arvojen pohjalta. Traumat ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle.
Mäkelä ei pidä anteeksipyyntöä tärkeänä. ”En näe asiaa hirveän merkityksellisenä.”
Mäkelän mukaan asiasta ei ole vielä juuri ehditty keskustella perussuomalaisten kansanedustajien kesken. Hän kuitenkin arvelee, että hänen oma näkemyksensä on ryhmässä ”kohtalaisen hyvin jaettu.”
Mäkelä toteaa, että saamelaiset saivat tämän hallituksen avulla jo yhden tärkeän tavoitteensa läpi, kun uusi saamelaiskäräjälaki hyväksyttiin.
”Eivätköhän he ole jo saaneet tarpeeksi”, Mäkelä sanoo saamelaiskäräjälakiin viitaten.
Laissa saamelaiset saivat itse enemmän vaikutusvaltaa siihen, ketkä voivat asettua ehdolle saamelaisia edustavan saamelaiskäräjien vaaleissa.
Laki tarkensi myös sitä, millä tavoin saamelaisia pitää kuulla saamelaisaluetta koskevissa päätöksissä.
Mäkelän mielestä anteeksipyyntö edustaisi ”cancel-kulttuuria”, joka on hänen mukaansa tuontitavaraa Yhdysvalloista Eurooppaan. ”Itse en näe tällaista loukkaantumisen kulttuuria järkevänä.”