Iisalmen lyseon opettajat toivoivat, että koulu piilottaisi lattiassa olevat hakaristit. Ne ovat aiheuttaneet kiusallisia kohtaamisia kansainvälisten vieraiden kanssa.
Avaa kuvien katselu
Iisalmen lyseon rehtori Pasi Tolonen harmittelee, ettei ole päättänyt piilottaa hakaristejä jo aiemmin. Kuva: Petri Julkunen / Yle
- Iisalmen lukio peittää koulun lattiassa olevat vanhat hakaristit.
- Rehtori Pasi Tolosen mukaan symbolit hämmentävät ulkomaalaisia, jotka yhdistävät ne natsi-Saksaan.
- Päätökseen vaikutti keskustelu, joka syntyi sen jälkeen, kun Ilmavoimat ilmoitti luopuvansa hakaristeistä.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Iisalmelainen lukio peittää koulun lattiassa olevat hakaristit. Asiasta on päättänyt Iisalmen lyseon rehtori Pasi Tolonen.
Koulun lattiassa on ollut kolme huomattavan isoa hakaristiä jo yli 90 vuotta. Nyt koulu aikoo peittää ne jollain tavalla, esimerkiksi matoilla. Myös koulun sisäpihan ulko-oven päällä on pieni hakaristi, mutta siihen ei kosketa.
Tolonen kertoo, että lattian hakaristit ovat hämmentäneet koulussa käyviä ulkomaalaisia vieraita ja aiheuttaneet kiusallisia hetkiä.
– Vieraat vähän aikaa nikottelevat, ottavat valokuvia ja katselevat, että tällaista on Suomessa koulurakennuksessa.
Moni yhdistää hakaristit natsi-Saksaan, juutalaisvihaan ja holokaustiin, jotka eivät Tolosen mukaan ole koulun arvoja. Hän ymmärtää, että vieraille asia ei ole yhtä selvä kuin koulun henkilökunnalle ja opiskelijoille.
– Heistä voi tuntua aika karmivalta, miksi me pidämme tällaista merkkiä.
Rehtori Pasi Tolonen perustelee videolla, miksi hakaristit menevät piiloon. Video: Petri Julkunen / Yle, Heikki Haapalainen / YleMiksi juuri nyt?
Hakaristien käyttö nousi loppukesästä puheenaiheeksi Suomessa, kun maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen kuvasi symbolin ongelmallisuutta tietokirjassaan Hakaristin historia. Pian tämän jälkeen Ilmavoimat kertoi, että se poistaa hakaristin lipuistaan.
Rehtori Tolonen kertoo, että Ilmavoimien päätös herätti keskustelua myös Iisalmen lyseossa. Lopulta opettajat ehdottivat, että jotain voisi tehdä.
– Vähän harmittelen, että ei tullut aikaisemmin tätä toteutettua.
Iisalmen lyseon koulurakennus on suojeltu. Hakaristit onkin tarkoitus vain peittää.
Kuopion kulttuurihistoriallisen museon intendentti Mikko Paalasen mielestä peittäminen on hienovaraisempi ratkaisu kuin poistaminen. Hän pitää tärkeänä, ettei historiaa muuteta.
– Tällä symbolilla on aika pitkä historia. Ennemmin lähtisin siitä, että kerrottaisiin historiasta.
Avaa kuvien katselu
Myös Iisalmen lyseon oven yläpuolella on pieni hakaristi. Rehtorin mukaan se on niin huomaamaton, ettei sitä tarvitse piilottaa. Kuva: Petri Julkunen / YleProfessori: Suomessa on edelleen väärää tietoa
Professori Teivainen ei ole ottanut kantaa siihen, pitäisikö hakaristejä poistaa tai peittää. Asiaan vaikuttaa kansainvälisen yhteistyön lisäksi esimerkiksi rakennusten kulttuurihistoriallinen arvo.
– Totta kai kulttuurihistoriaa katoaa, kun hakaristejä poistetaan. Tämä on hankalaa menneisyyden hallintaa, Teivainen toteaa.
Muualla Euroopassa ja esimerkiksi Yhdysvalloissa hakaristejä alettiin poistaa laajasti jo 1930-luvulla. Teivainen kokee, että nyt asenteet ovat muuttumassa Suomessakin.
Professorin mukaan Suomessa on edelleen virheellisiä käsityksiä muun muassa siitä, että natsien käyttämä hakaristisi seisoi aina kärjellään ja oli merkittävästi erilainen kuin Suomessa käytetyt hakaristit.
Iisalmen lyseon rehtorin päätöksestä uutisoi ensimmäisenä Iisalmen Sanomat.
Avaa kuvien katselu
Iisalmen lyseon nykyinen koulurakennus otettiin käyttöön 1930-luvun alussa. Hakaristit ovat olleet lattiassa siitä asti. Kuva: Petri Julkunen / Yle