Tietyt numerot ja vuosiluvut aiheuttivat suomalaisille päänvaivaa. Kuuluvatko nämä kolme kinkkistä lukua sinun yleissivistykseesi?
Miksi Pikku Kakkosen postinumeron muistaa vaikka unissaan, mutta oma postinumero katoaa mielestä vielä kuukausia muuton jälkeen?
Jotkut numerosarjat, päiväykset ja lukumäärät vaikuttavat pinttyvän ihmismieleen kuin punaviinitahra – vaikkei tiedolla tekisi yhtikäs mitään.
Tämä selviää Me Naisten visasta, jossa testasimme, kuinka hyvin suomalaiset muistavat erilaisia lukuja, numeroyhdistelmiä ja päivämääriä. Vastanneista valtaosa tiesi esimerkiksi Aku Ankan auton rekisterinumeron, piin ensimmäiset desimaalit ja sen, kuinka monta dalmatialaista esiintyy Disneyn klassikkoelokuvassa.
Kaikki luvut eivät kuitenkaan näytä tarttuvan päähän ollenkaan niin helposti – ja ironista kyllä, usein juuri niiden tietäminen olisi yleissivistävää.
Seuraavat kolme osoittautuivat visan vaikeimmiksi:
Ranskan suuren vallankumouksen alkuvuosi (50 prosenttia vastasi väärin)
Jopa puolet vastanneista on uneksinut historian tunneilla eikä muistanut, että Euroopan historian yksi mullistavimmista vallankumouksista alkoi Ranskassa vuonna 1789.
Kolmannes vastaajista muisti, että Ranskan suuri vallankumous olisi alkanut vuonna 1678. Loput veikkasi tapahtumien sijoittuneen vuoteen 1567.
Mount Everestin korkeus metreinä (50 prosenttia vastasi väärin)
Maailman korkeimmaksi tituleerattu vuorenhuippu yltää nykymittausten mukaan merenpinnasta laskettuna 8 849 metrin korkeuteen.
Tarkan lukeman hahmotti puolet vastanneista: väärin vastanneesta puoliskosta 36 prosenttia veikkasi Mount Everestin korkeudeksi 8 404 ja loput 8 084 metriä.
Raskausviikkojen lukumäärä (46 prosenttia vastasi väärin)
Jos vauva syntyy täysiaikaisena, on raskausviikkoja ollut takana vähintään 38. Tämän tiesi hieman yli puolet vastanneista, 54 prosenttia.
Loput luulivat, että raskausviikkoja täytyy olla takana vähemmän: 36 tai 32.
Miksi joitain numeroita on sitten hankalampi muistaa?
Hyvä numeromuisti ei liity yksioikoisesti siihen, onko matemaattisesti lahjakas vai ei.
Kyse lieneekin ennemmin muistin kapasiteetista, joka vaihtelee ihmisten välillä. Toiset vain muistavat numeroiden tai sanojen kaltaisia nippelitietoja paremmin kuin toiset.
Etenkin työmuistin tehtävänä on jemmata lyhytaikaisesti tietoa – kuten ovikoodin, jonka kaveri juuri luetteli.
Terveyskylän mukaan työmuistissa käsiteltävät asiat voivat olla laajojakin, jos asiayhteys ja aihepiiri ovat ihmiselle ennalta tuttuja.
Vuorikiipeilystä kiinnostunut siis muistaa Mount Everestin korkeuden todennäköisemmin kuin joku, joka on kerran lukenut tiedon koulun kirjasta 20 vuotta sitten.
Työmuistiin nimittäin pulpahtelee myös vanhaa, pitkäkestoiseen muistiin arkistoitunutta tietoa, jota yhdistellään uuteen.
Kertailun ja toistelun avulla tietoa voidaan säilyttää työmuistissa myös pidempään, joten vuosilukua, ovikoodia tai puhelinnumeroa kannattaa hokea mielessään ennen kuin sen kirjaa ylös.