Juttu tiivistettynä
- Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho paljastaa Markku Heikkilän kirjassa syyt perussuomalaisten puheenjohtajuudesta luopumiseen.
- Halla-aho kertoo, että hän kärsi unettomuudesta, masennuksesta ja oli henkisesti ja fyysisesti uupunut vuoden 2019 vaalien jälkeen.
- Jussi Halla-aho arvioi, että hän olisi esteenä perussuomalaisten tulevalle hallitusyhteistyölle kokoomuksen kanssa.
- Halla-aho sai blogikirjoituksestaan tuomion vuonna 2012. Tuomion jälkipyykissä hän päätyi siihen, ettei silloisen puheenjohtajan Timo Soinin sanaan voinut luottaa.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Juhannusviikolla 2021 Jussi Halla-aho kertoi luopuvansa perussuomalaisten puheenjohtajuudesta. Päätöksen perustelut hän sulki kirjekuoreen. Kirje piti avata vasta kymmenen vuoden kuluttua.
Markku Heikkilän kirjassa eduskunnan puhemiehestä, Jussi Halla-aho – elämäkerta, Halla-ahon kirjeen sisältö käytännössä paljastuu ja hän avautuu eronsa syistä jo etuajassa.
Väsymystä, masennusta ja synkkiä ajatuksia
Perussuomalaiset sai hyvän vaalituloksen vuonna 2019. Puolue jäi vain yhden kansanedustajan paikan päähän vaalit voittaneesta SDP:stä. Halla-aho oli johtanut puoluetta kaksi vuotta.
Puolueväen riemun keskellä puheenjohtaja itse oli sekä henkisesti että fyysisesti lähes lopussa.
– Voin todella huonosti vaalien jälkeen. Olin alkanut kärsiä unettomuudesta muutamaa vuotta aiemmin. Pääasiallinen syy oli todennäköisesti avioliiton ulkopuolinen lapsi ja jatkuva stressi siitä, mitä asetelman toinen osapuoli seuraavaksi tekee.
Asetelman toisella osapuolella Halla-aho tarkoittaa lapsen äitiä.
– Nukuin tunnin tai pari yössä, ja suurimman osan valveillaoloajasta pelkäsin pyörtyväni. Nukahtamislääkkeet auttoivat jonkin verran, mutta niitä ei voinut käyttää pitkiä aikoja kerralla, Halla-aho kertoo kirjassa.
Väsymys aiheutti masennusta. Masennuksesta seurasi motivaatio-ongelmia ja synkkiä ajatuksia.
Halla-aho kyseli itseltään, uskoiko hän siihen mitä oli tekemässä ja voisiko hänelle tärkeitä, maahanmuuttoon liittyviä ongelmia ratkaista poliittisilla päätöksillä.
– Aloin miettiä, miten paljon kannattaa pilata omaa elämäänsä yrittämällä pelastaa maata, joka selvästi ei halua pelastua.
Halla-aho tiesi, ettei voisi kertoa synkistä mietteistään vielä silloin, kun hän ilmoitti luopuvansa puheenjohtajuudesta. Hän olisi samalla vetänyt maton puolueensa ja intoa täynnä olleen eduskuntaryhmän alta.
Avaa kuvien katselu
Jussi Halla-aho harrastaa aseita ja ampumista. Kivääripractical-kisoissa Viron Võrussa kesällä 2023. Kuva: Jussi Halla-aho – Elämäkerta -kirjan kuvitustaHalla-aho meinasi luopua puheenjohtajuudesta jo 2019
Kevään 2019 vaalien jälkeen Halla-aho kertoi lähimmille puoluetovereilleen, että hän ei jatka enää puheenjohtajana saman vuoden elokuun puoluekokouksen jälkeen. Kaksi vuotta puoluejohtajana saisi riittää.
Silloinen puoluetoimiston poliittinen suunnittelija Riikka Purra ja puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo yrittivät kääntää Halla-ahon pään.
Kirjaan haastateltu Purra uskoo, että rauhoittelu ja lupaus täydestä tuesta ja työn tekemisestä Halla-ahon rinnalla saattoivat ratkaista tilanteen.
Muutaman päivän kuluttua Halla-aho perui lopettamisaikeensa. Hän sinnitteli vielä vuoteen 2021 puheenjohtajana.
– Hektisinä ja kriittisinä vuosina 2017–19 Riikka [Purra] oli tärkein työtoverini ja varmaan läheisin ystävänikin, Halla-aho kertoo kirjassa.
Aiemmalta ajalta Purra oli Halla-ahon tuttu kansallismieliseen Suomen Sisuun löyhästi liittyneestä keskiviikkokerhosta, keskusteluporukasta.
Puolueen puheenjohtajana nimenomaan Halla-aho halusi, että eduskuntaryhmä valitsee vuonna 2019 Purran eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtajaksi – tehtävään, jota Halla-ahokin oli aiemmin hoitanut.
Avaa kuvien katselu
Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Riikka Purra ja puheenjohtaja Jussi Halla-aho kohtasivat eduskunnan Pikkuparlamentin edustalla 30. kesäkuuta 2021. Puolitoista kuukautta myöhemmin Purra valittiin puolueen puheenjohtajaksi. Kuva: Silja Viitala / Yle Halla-aho näki itsensä esteenä kumppanuudelle kokoomuksen kanssa
Henkilökohtaisten syiden lisäksi Halla-aholla oli myös poliittisia syitä siihen, ettei hän jatkanut puheenjohtajana.
Halla-aho arvioi vuonna 2021, että hän itse olisi esteenä tulevaisuuden hallitusyhteistyölle kokoomuksen kanssa.
Hän mietti, että perussuomalaisten tavoitteiden ajaminen olisi siis helpompaa, jos puheenjohtajana ja ministerinä olisi joku muu. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ei halunnut yhteistyötä Halla-ahon perussuomalaisten kanssa kesän 2017 hallitusjupakassa.
– Kokoomus oli ottamassa henkisesti lusikkaa kauniiseen käteen ja oli kiinnostunut hallitusyhteistyöstä meidän kanssamme, Halla-aho muistelee.
Hän päätteli, että Antti Rinteen ja Sanna Marinin kaudella vasemmalle siirtynyt SDP ei olisi kokoomukselle yhtä ilmeinen hallituskumppani kuin aiemmin.
Avaa kuvien katselu
Halla-aho kirjoitti ylioppilaaksi Tampereen iltalukiosta toukokuussa 1991. Kuva: Jussi Halla-aho – Elämäkerta -kirjan kuvitustaPurra: Halla-aho pyysi pyrkimään varapuheenjohtajaksi
Kirjassa Jussi Halla-aho kiistää, että hän olisi nostanut Riikka Purran uudeksi puheenjohtajaksi. Halla-ahon mukaan Purra näkyi paljon, koska teki paljon töitä ja oli hyvä kaikessa, mitä teki.
Purra kuitenkin myöntää kirjassa, että Halla-aho pyysi häntä pyrkimään puolueen varapuheenjohtajaksi vuonna 2019.
– Hain siksi, että se oli puolueen etu. Ja siksi, että Jussi Halla-aho pyysi, Purra kertoo.
Halla-aho myöntää, että hän pani Purran pakkorakoon, kun itse luopui puheenjohtajuudesta.
– Tiesin, että ajatus puheenjohtajuudesta houkutteli häntä yhtä vähän kuin se oli houkutellut minua vuonna 2017. Tiesin myös, että koska häntä ajoivat samanlaiset motiivit kuin minua aiemmin, hän hyväksyisi kohtalonsa, Halla-aho sanoittaa tilanteen jälkikäteen.
Avaa kuvien katselu
Jussi Halla-aho ja hänen äitinsä kodissa Peltolammilla, Tampereella 1985. Kuva: Jussi Halla-aho – Elämäkerta -kirjan kuvitustaSampo Terho toivoi Halla-ahon vetäytymistä puheenjohtajakisasta
Soinin manttelinperijäksi pyrkinyttä Sampo Terhoa, Halla-ahon kilpakumppania perussuomalaisten puheenjohtajaksi, ei kirjassa mairitella. Halla-aho on poikkeuksellisen tyly arvioidessaan entistä puoluetoveriaan.
– Hän oli heikko luonne, joka oli tottunut etenemään politiikassa muiden työntöavulla, ei omalla tekemisellä. Hänen olisi pitänyt osoittaa jonkinlaisia itsenäisyyden merkkejä edes asettumalla ehdokkaaksi [vuoden 2017 puheenjohtajakisaan] jo ennen kuin Timo Soini ilmoitti, että ei aio itse hakea jatkoa.
Tosin Halla-ahon omakin vahvistus puheenjohtajaksi pyrkimisestä tuli vasta reilu viikko Soinin luopumisilmoituksen jälkeen.
Halla-aho oli yhden puheenjohtajatentin jälkeen oluella Terhon kanssa vuonna 2017. Halla-ahon mukaan Terho pyysi yllättäen Halla-ahoa luopumaan puheenjohtajakisasta.
– Juttelimme hyvässä hengessä niitä ja näitä. Sitten Terho vetosi minuun jokseenkin epätoivoisella äänellä ja ilmeellä ja pyysi, että vetäytyisin puheenjohtajakisasta. Hän ehdotti, että hakisin hänen tukemanaan ensimmäisen varapuheenjohtajan tehtävää. Saisin puoluejohdossa vastuulleni kaikki maahanmuuttoon liittyvät ohjelmat ja linjaukset.
Halla-aho ei suostunut.
Avaa kuvien katselu
Sampo Terho (vas.) ja Jussi Halla-aho kisasivat puheenjohtajuudesta 2017. Terho, Halla-aho ja Riikka Purra perussuomalaisten tuumaustunnilla huhtikuussa 2017. Kuva: Jarno Kuusinen / AOPHalla-aho tarjosi ulkoministerin paikkaa Sampo Terholle
Kun Halla-aho oli valittu perussuomalaisten puheenjohtajaksi kesällä 2017, hän yritti sopia ministerikierrätyksestä Terhon kanssa. Terhosta olisi tullut ulkoministeri.
Soini sekä sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila olisivat joutaneet lähteä hallituksesta.
Terho oli Halla-ahon mukaan välttelevä. Välittömästi puoluekokouksen jälkeen yli puolet perussuomalaisten kansanedustajista, mukaan lukien kaikki ministerit, perustivat uuden eduskuntaryhmän.
Kirjassa silloinen puoluesihteeri ja nykyinen Purran valtiosihteeri Riikka Slunga-Poutsalo kuittaa höpö höpö -puheina sen, että perussuomalaisista eronneet siniset olisi syntynyt vasta Jyväskylän puoluekokouksen jälkimaininkeina.
Slunga-Poutsalon mukaan hänelle syntyi käsitys jonkinlaisesta suunnitelmasta kuukausi ennen puoluekokousta, toukokuun puolivälissä.
– Puolustusministeri Jussi Niinistön erityisavustaja Petteri Leino odotti minua puoluetoimistolla ja sanoi, että ”eduskunnan käytävillä puhutaan”, että 20 kansanedustajaa olisi irtautumassa, jos Halla-aho valitaan ja miten suhtautuisin asiaan, Slunga-Poutsalo kertoo.
Avaa kuvien katselu
Jussi Halla-aho työskenteli viisumivirkailijana Suomen suurlähetystössa Kiovassa 1990-luvun lopulla. Kuva Kiovasta juhannuksena 1998. Kuva: Klaus Laakso, Jussi Halla-aho – Elämäkerta -kirjan kuvitustaKokoomus tunnusteli hallitusyhteistyötä jo keväällä 2019
Kun SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne aloitti hallituksen muodostamisen keväällä 2019, kokoomuksesta oltiin Halla-ahon mukaan yhteydessä perussuomalaisiin.
– En muista, sanottiinko asiaa aivan suoraan, mutta mielestäni tilannetta ei voinut tulkita muuten kuin sen tunnusteluksi, olisimmeko valmiit muodostamaan hallitusta ohi ykköseksi tulleen SDP:n, jos mukaan saataisiin enemmistöön riittävä määrä apupuolueita.
Halla-aho laati kirjassa tuntemattomaksi jääneelle keskustelukumppanille listan maahanmuuttopoliittisista tavoitteista. Kokoomuksesta asiaan ei palattu.
Rinne julkisti lähtevänsä hallitusneuvotteluihin keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n kanssa.
Rinnettä pääministerinä seurannut Sanna Marin (sd.) saa Halla-aholta tylyn arvion.
– Hän vaikutti ikääntyneeltä teinitytöltä, joka oli viettänyt liikaa aikaa feministikuplassa eikä ollut tottunut siihen, että hänelle sanotaan vastaan. Hän kiukutteli, tiuski ja käyttäytyi huonosti niin omia kuin vieraita kohtaan. Kyky itsekritiikkiin oli hyvin heikko, ja kaikki ulkoa tullut kritiikki oli hänen mielestään naisvihaa.
Avaa kuvien katselu
Jussi Halla-ahon (oik.) luottamus Timo Soinin puheisiin kuihtui vuonna 2012 Halla-ahon blogikirjoituksen tuomion jälkipyykissä. Soini ja Halla-aho Jyväskylän puoluekokouksessa kesäkuussa 2017. Kuva: Mauri Ratilainen / AOP”Aina, kun Timo öyhötti homoista, kannatuksemme putosi”
Kirja kuvaa, kuinka jännitteinen Jussi Halla-ahon ja perussuomalaisten aiemman puheenjohtajan Timo Soinin suhde oli.
Halla-aho arvioi, että Soini kalasteli vaaleissa kaikkien politiikkaan tyytymättömien ääniä. Halla-aho keräsi ääniä etenkin maahanmuuttopolitiikkaan tyytymättömiltä.
Halla-aho sai Korkeimman oikeuden tuomion uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan vuonna 2012. Tuomion jälkipyykki taas johti siihen, että luottamus Soiniin loppui.
Tuomion seurauksena Halla-aho joutui eroamaan eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtajan paikalta muiden eduskuntaryhmien vaatimuksesta.
Hän luuli eron hetkellä tehneensä Soinin kanssa sopimuksen, että ryhmässä valiokunnan uudeksi puheenjohtajaksi valitaan toinen maahanmuuttopolitiikan arvostelija, Juho Eerola.
Näin ei käynyt. Valinnan hetkellä Timo Soini vaikeni eduskuntaryhmässä.
– Minä, Eerola ja muut tapauksen taustat tuntevat kyllä teimme sen johtopäätöksen, että Soinin sanaan ei voi luottaa, Halla-aho kiteyttää tilanteen.
Halla-aho epäilee, että ainoa teema politiikassa, joka sytytti Timo Soinin, oli homot.
Soini vastusti vuonna 2017 voimaan tullutta sukupuolineutraalia avioliittolakia. Kirjan mukaan teema sai Soinin karjumaan eduskuntaryhmässä, jos joku oli eri mieltä.
Halla-aho siteeraa kirjassa Suomen Uutisten päätoimittajan Matias Turkkilan havaintoa: ”aina, kun Timo öyhötti homoista, kannatuksemme putosi”.
Soini puolestaan on todennut moneen kertaan, että Halla-ahoa kiinnostaa vain maahanmuutto.
Eduskunnan puhemiehenä Jussi Halla-aho on ottanut kantaa ulkopolitiikan marssijärjestykseen. Hän tyrmää SDP:n esityksen siitä, että eduskunta olisi aloitteellinen Palestiinan tunnustamisessa. Halla-aho kommentoi asiaa Ety-kokouksen yhteydessä Helsingissä 31. heinäkuuta.