Ukraina|Tšernobylin ydinvoimalan suojakilpi vaurioitui helmikuussa droonin osumasta. Kilpi ei enää toimi luotettavasti ja se vaatii korjauksia, kertoo kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Tšernobylin ydinvoimalan uloin suojakilpi ei enää toimi luotettavasti ja vaatii korjauksia, kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA kertoo.
Suojakilpi vaurioitui helmikuussa räjähdelastissa olleen droonin osumasta, jonka Ukraina sanoo olleen Venäjän isku.
IAEA:n pääjohtaja Rafael Grossi sanoo, että suojakilven eristyskyky on tuhoutunut, mutta kantavat rakenteet eivät ole vahingoittuneet pysyvästi.
Ydinvoimalan nelosreaktori räjähti huhtikuussa 1986 ja aiheutti kaikkien aikojen pahimman ydinonnettomuuden.
Tšernobylin ydinvoimalan uloin suojakilpi Ukrainassa ei enää toimi luotettavasti ja vaatii korjauksia, kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA kertoi perjantaina.
Suojakilpi vaurioitui helmikuussa räjähdelastissa olleen droonin osumasta. Ukrainan mukaan kyseessä oli Venäjän isku, minkä Venäjä kiistää.
Nyt IAEA vahvisti, että isku on heikentänyt ulointa suojakilpeä.
Sisemmät suojarakenteet eivät ole vaurioituneet, eikä vaarallista säteilyä ole havaittu, IAEA kertoo.
Vakavampien vaurioiden estämiseksi suojakilpi kuitenkin vaatii korjauksia. Asiasta kertoo muun muassa uutistoimisto Reuters.
IAEA tarkasti ydinvoimalan suojakilven marraskuun viimeisellä viikolla.
”[Suojakilven] ensisijaiset turvallisuustoiminnat, mukaan lukien sen eristyskyky, ovat tuhoutuneet, mutta kantavat rakenteet ja seurantajärjestelmät eivät ole vahingoittuneet pysyvästi”, sanoi IAEA:n pääjohtaja Rafael Grossi.
Korjaustöitä on jo tehty, mutta Grossin mukaan niitä tarvitaan lisää.
Tšernobylin ydinvoimalan nelosreaktori räjähti huhtikuussa 1986 ja aiheutti kaikkien aikojen pahimman ydinonnettomuuden.
Ukrainaa tuolloin hallinnut Neuvostoliitto yritti salata onnettomuuden, mutta lopulta koko Pripjatin kaupunki evakuoitiin ja jätettiin aavekaupungiksi.
Nelosreaktorin päälle rakennettiin betonista pikaisesti niin sanottu sarkofagi. Se valmistui vuoden 1986 lopulla.
Alkuperäinen hätäisesti rakennettu sarkofagi rapistui, ja 2000-luvulla alettiin suunnitella pysyvämpää ratkaisua.
Vuonna 2019 valmistui teräksinen suojarakennelma, jonka suojissa on määrä purkaa ensin alkuperäinen reaktori ja lopulta vioittunut reaktori.
Pariisin Eiffel-tornia painavampi ja New Yorkin Vapaudenpatsasta korkeampi teräsrakennelma saatiin paikoilleen raiteilla. Se maksoi noin 1,5 miljardia euroa. Suojakilven oli määrä kestä sata vuotta.
Tähän teräksiseen uloimpaan suojarakennelmaan osui drooni helmikuussa 2025. Ukrainan mukaan drooni oli venäläisiä, minkä Venäjä kiistää.
IAEA:n mukaan helmikuun droonin osuma ei aiheuttanut säteilymäärän kasvamista.
Venäjä valtasi Tšernobylin ydinvoimala-alueen kevättalvella 2022, mutta Venäjän vetäydyttyä noin kuukauden kuluttua Ukraina sai sen jälleen hallintaansa.
Tšernobylin ydinvoimalan vaurioituneen neljännen reaktorin suojarakennelma huhtikuussa 2025. Suojakuori on 110 metriä korkea, ja sen sisään mahtuisi esimerkiksi New Yorkin Vapaudenpatsas. Kuva: Valentyn Ogirenko / Reuters