Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Suomen Metsästäjäliitto on lobannut voimakkaasti maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahia suden kiintiömetsästyksen aloittamiseksi Suomessa.
Eläinoikeusakatemia-yhdistyksen tietopyynnöstä saaduista sähköposteista selviää, että liitto on ohjeistannut ministeriötä varsin tarkasti lain valmistelussa.
Liitto on perustellut lakimuutosta sillä, että Ruotsikaan ei ole saanut rangaistusta EU:lta, vaikka maa on joutunut rikkomusmenettelyyn suurpetopolitiikkansa vuoksi.
Ministeriö esittää sadan suden kiintiötä kannanhoidolliseen metsästykseen, joka alkaisi tammikuussa.
Suden kannanhoidollisesta metsästyksestä on käyty kulissien takana vilkasta keskustelua. Metsästäjien etujärjestöt ovat ohjeistaneet ministeriötä varsin tarkasti lain valmistelussa, ja ministeriö on pääosin myös seurannut ohjeita lakia valmistellessaan.
Varsinkin Suomen Metsästäjäliitto on lobannut voimakkaasti maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahia (kd) suden kiintiömetsästyksen aloittamiseksi Suomessa.
Näin on myös käymässä. Maa- ja metsätalousministeriön asetusehdotuksen mukaan Suomessa saisi metsästää enintään sata sutta metsästyskautena 2025–2026.
Käytännössä liitto on rohkaissut Suomea toimimaan tavalla, joka saattaa olla ristiriidassa EU-lainsäädännön kanssa. Perusteluna on se, että Ruotsikaan ei ole saanut rangaistusta, vaikka maa on joutunut EU-komission rikkomusmenettelyyn suurpetopolitiikkansa vuoksi.
Tiedot tulevat ilmi Eläinoikeusakatemia-yhdistyksen tekemästä tietopyynnöstä, joka koskee susiasioiden valmistelua maa- ja metsätalousministeriössä.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah kerto 20. marraskuuta hallituksen tiedotustilaisuudessa metsästyslain muutoksista, jotka mahdollistavat suden metsästyksen. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva
HS on lukenut yhdistyksen HS:lle toimittamat sähköpostit, joiden perusteella Metsästäjäliitolla on ollut paljon sananvaltaa suden metsästystä koskevaan lainmuutokseen ja sen nopeaan käsittelyyn.
Viesteissään liitto ei ole epäröinyt ohjeistaa ministeriä lainsäädännön sisällöstä, ei myöskään Maa- ja metsätaloustuottajain keskusjärjestö MTK.
Ministeriön virkamiehet puolestaan kertovat viesteissä muokanneensa lakiesityksiä ehdotusten mukaisesti, minkä jälkeen Metsästäjäliitto kiittää asiasta useaan otteeseen.
Suomen metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpolan mukaan keskustelu susiasioista ja suden kannanhoidollisesta metsästyksestä on normaalia viestinvaihtoa etujärjestön ja ministeriön välillä.
”En kiistä, ettenkö olisi lähettänyt viestejä aihealueelta. Ne ovat asiallisia edunvalvonta- ja vaikuttamisviestejä”, Silpola sanoo.
EU-lainsäädännön rikkomista Metsästäjäliitto ei ole Silpolan mukaan ehdottanut. Keskusteluissa on hänen mukaansa ollut kyse siitä, että ministeriössä on pohdittu, voidaanko Suomessa ryhtyä Ruotsin mallin mukaisiin kannanhoidollisiin toimiin, jos seurauksena voi olla sakkoja.
”Olemme vastanneet, että rikkomusmenettely on ollut Ruotsissa vireillä jo yli kymmenen vuotta ja silti Ruotsi on jatkanut sudenmetsästystä”, Silpola kertoo.
Viestinvaihtoa ministeriön suuntaan on käyty vuosina 2023–2025.
Metsästäjäliitto on vaatinut Ruotsin mallin seuraamista ja susilainsäädännön nopeaa valmistelua.
”Ruotsi on voinut jatkaa suurpetojen kannanhoidollista metsästystä oman tulkintansa ja lainsäädännön kautta. On hyvin epätodennäköistä, että EU komissio haastaa Ruotsin valtion EU-tuomioistuimeen suurpetopolitiikastaan. Niin ei ole tapahtunut kaikkien näiden vuosien aikana”, kirjoittaa Silpola Essayahille elokuussa 2023.
Sähköpostissa korostetaan sitä, että Ruotsi on jatkanut susien metsästystä, vaikka komissio on aloittanut rikkomusmenettelyn maata vastaan:
”Ruotsi on systemaattisesti metsästänyt susia vuosia, rajustikin kantaa leikaten, eikä komissio ole toiminut.”
”
”Suomella ei ole todellista vaaraa joutua maksamaan sakkoja EU:lle”
Ministerille on välitetty myös Pohjoismaiden metsästäjäjärjestön lainopillisen neuvonantajan Johan Svalbyn puheenvuoro, jossa rohkaistaan samaan.
”Jos Suomi ottaa käyttöön samantyyppisen kannanhoitoajattelun kuin Ruotsissa, Suomella ei ole todellista vaaraa joutua maksamaan sakkoja EU:lle. Jos Suomi tulevaisuudessa hypoteettisesti häviäisi oikeuskäsittelyn, se ei automaattisesti johtaisi sakkoihin.”, Svalby toteaa marraskuussa 2023
”Nykytilanteessa sakot voivat tulla kyseeseen, jos maa vielä hävittyään oikeusjutun kieltäytyy noudattamasta päätöstä.”
EU:n rikkomusmenettely on prosessi, josta on vaikea vetää rajaa politiikan ja oikeuden välille, kertoo eurooppaoikeuden professori Juha Raitio Helsingin yliopistosta.
”Menettely ei ole käytännössä näyttänyt estävän jäsenmaita jatkamasta kanteen kohteena olevaa toimintaa, vaikka periaatteessa olisi syytä”, Raitio sanoo.
”Jäsenmaat odottavat yleensä tuomiota, ennen kuin ne muuttavat toimintatapaansa.”
Esimerkiksi Ruotsin susipolitiikan kannalta tämä tarkoittaa, että ruotsalaisten näkökulmasta asia on auki, koska tuomiota ei ole tullut.
Ruotsissa suurpetojen kannanhoidollinen metsästys onnistuu, koska suurpetojen minimilukumäärät on määritelty sitovasti. Vähimmäismäärän ylittävä osa susista voidaan metsästää.
Nyt vastaavanlainen malli on tulossa Suomeen susikiintiön määrittelyn kautta. Maa- ja metsätalousministeriö esittää sadan suden kiintiötä kannanhoidolliseen metsästykseen, joka alkaisi tammikuussa.
Tähän Metsästäjäliitto on tyytyväinen, joskin ”kiintiö olisi voinut olla isompikin”.
”Toivottavasti sadan suden kiintiömetsästyksellä vaikutetaan susien ihmispelkoon siihen, että susi ei kulkisi samalla tavalla pihoilla kuin nyt”, Silpola sanoo.
Viestinvaihdosta tosin selviää, että liitto olisi toivonut isompaa kiintiötä. Sopiva metsästysmäärä olisi sen mukaan 165 sutta. Metsästysajan tulisi lisäksi olla pitkä, ja se voisi alkaa jo loppukesällä.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) syyskuussa julkistaman kanta-arvion mukaan viime keväänä Suomessa oli todennäköisimmin noin 430 sutta.
Lainmuutos suden kiintiömetsästyksen sallimiseksi on herättänyt runsaasti kriittistä keskustelua.