Muistisairaudet|Löytö voi avata mahdollisuuksia muistisairauksien hoitamiseen, arvioi tutkimuksen johtaja.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Vyöruusurokote hidastaa dementian etenemistä, osoittaa Stanfordin yliopiston tutkimus.
Tutkimuksessa seurattiin walesilaisissa ikäihmisiä, joista osa sai ilmaisen vyöruusurokotteen 79-vuotiaana ja osa jäi rokottamatta täytettyään 80 vuotta ennen rokotusohjelman alkua.
Tutkimuksen johtaja Pascal Geldsetzer sanoo, että rokotuksella voisi olla mahdollinen hoitovaikutus muistisairauksiin.
Epäselvää on, miksi vyöruusurokotus vaikuttaa dementian kehittymiseen, mutta yksi teoria on, että virukset ja niiden aiheuttama tulehdusreaktio edistävät dementoitumista.
Vyöruusurokote ehkäisee syystä tai toisesta muistisairauksia, Stanfordin yliopiston johtama laadukas tutkimus osoitti viime huhtikuussa.
Alkuviikosta Cell-lehdessä ilmestyneessä jatkotutkimuksessa vyöruusurokote näytti myös hidastavan jo alkaneen dementian etenemistä.
Walesilaiset ikäihmiset, joilla oli rokotettaessa diagnoosi muistisairaudesta, eivät kuolleet dementiaan samaan tahtia kuin rokottamatta jäänyt verrokkiryhmä.
Rokotuksella voisi olla mahdollinen hoitovaikutus, sanoo tutkimuksen johtaja Pascal Geldsetzer Stanfordin yliopistosta Yhdysvalloista.
Epäselvää on, miksi vyöruusurokotus vaikuttaa dementian kehittymiseen. Yksi teoria on, että hermojärjestelmää rassaavat virukset ja niiden aiheuttama tulehdusreaktio edesauttavat dementian kehittymistä.
Vyöruusun aiheuttaa vesirokkovirus, joka jää taudin jälkeen uinumaan selkäytimen hermojuuriin. Virus on elimistössä melkein kaikilla aikuisilla.
Kun ihminen ikääntyy tai immuunipuolustus heikkenee, virus voi aktivoitua ja aiheuttaa vyöruusun. Taudinkuvaan kuuluu rakkulainen ihottuma ja toisinaan kovakin kipu.
Rokotteen mahdollinen vaikutus muistisairauksiin on tullut esiin muissakin tutkimuksissa, mutta sitä on ollut vaikea varmistaa sekoittavien tekijöiden vuoksi. Ne jotka ottavat rokotteen, elävät yleensä monin tavoin muita terveellisemmin.
Stanfordin tutkijat löysivät ”luonnollisen kokeen” eli tutkimusasetelman, jossa yhteyttä saattoi luotettavasti tarkastella.
Walesissa alkoi 1. syyskuuta 2013 rokotusohjelma, jossa kaikki 79-vuotiaat saivat ilmaisen vyöruusurokotteen. Ne, jotka olivat ehtineet täyttää 80 vuotta ennen ohjelman alkamista, eivät enää rokotetta saaneet.
Niinpä tutkijat ottivat vertailuun parin viikon sisällä aikarajan molemmin puolin 80 täyttäneet walesilaiset.
Näistä kahdesta, pelkän aikarajauksen määrittämästä ryhmästä tutkijat eivät löytäneet etsimälläkään muuta eroa kuin sen, että toisesta joukosta puolet otti rokotteen mutta toisesta ei juuri kukaan.
”Ryhmät ovat samanlaiset lukuun ottamatta pikkuista ikäeroa”, Geldsetzer sanoo Stanfordin yliopiston lääketieteen sivuilla.
Asetelma oli hänen mukaansa niin lähellä satunnaistettua koetta kuin mahdollista.
”
Lähes puolet kuoli dementiaan yhdeksän vuoden seuranta-aikana. Rokotuksen saaneista kuoli vain kolmannes.
Seuraavien seitsemän vuoden aikana rokotus vähensi odotetusti vyöruusun ilmaantuvuutta. Lisäksi se vähensi viidenneksellä muistisairauksia.
Juuri ilmestyneen jatkotutkimuksen mukaan rokotus ehkäisi walesilaisilla myös diagnoosia edeltäviä muistioireita ja muita tiedonkäsittelyn vaikeuksia, joita terveydenhuollon rekistereihin merkittiin.
Lisäksi se näytti jarruttavan vauhtia, jolla tauti johtaa kuolemaan.
Osalla seurantaan otetuista walesilaisista oli jo rokotusohjelman alkaessa diagnosoitu dementia. Heistä puolet kuoli dementiaan yhdeksän vuoden seuranta-aikana. Rokotuksen saaneilla dementiakuolleisuus seurannan aikana oli kolmanneksen pienempi kuin muilla.