Maahanmuutto|Britannian työväenpuoluelainen hallitus haluaa lopettaa ”turvapaikkashoppailun”.
Lontoo
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Britannia alkaa rangaista maita, jotka eivät ota vastaan omia palautettuja kansalaisiaan kieltämällä viisumit kyseisten maiden turisteilta ja liikematkailijoilta.
Pääministeri Keir Starmerin työväenpuoluelainen hallitus haluaa tehostaa palautuksia ja vähentää niin sanottua turvapaikkashoppailua, jossa siirtolaiset matkustavat useiden turvallisten maiden läpi.
Ensivaiheessa viisumirangaistus kohdistuu Angolaan, Namibiaan ja Kongon demokraattiseen tasavaltaan.
Britanniassa on nyt yli satatuhatta turvapaikanhakijaa, ja sisäministeri Shabana Mahmoodin mukaan veronmaksajat pitävät järjestelmää epäreiluna.
Britannian työväenpuoluelainen hallitus aikoo ruveta rankaisemaan maita, jotka kieltäytyvät vastaanottamasta omia palautettuja kansalaisiin.
Jos maa ei suostu ottamaan kansalaisiaan vastaan, eivät kyseisen maan muutkaan kansalaiset saa viisumia Britanniaan.
Viisumien epääminen iskee esimerkiksi turisteihin ja liikematkailijoihin.
”Jos maat eivät tee yhteistyötä palautuksissa, emme aio pitää auki myöskään laillisia reittejä”, Britannian sisäministeriö ilmoitti marraskuussa.
Ensivaiheessa viisumirangaistus kohdistuu Angolaan, Namibiaan ja Kongon demokraattiseen tasavaltaan.
Viisumilla rankaiseminen on osa Britannian turvapaikkajärjestelmän täysremonttia.
Pääministeri Keir Starmerin työväenpuoluelainen hallitus haluaa tehostaa palautuksia ja vähentää Britannian vetovoimaa turvapaikanhakijoiden silmissä.
Nyt turvapaikanhakijat matkaavat usein monen turvallisen EU-maan läpi päästäkseen Britanniaan.
Britannian sisäministeri Shabana Mahmood puhuukin ”turvapaikkashoppailusta”: Hakemus jätetään vasta maassa, jonne on kaikkein houkuttelevinta jäädä.
Britannian sisäministeri Shabana Mahmood on ilmoittanut ”kitkevänsä tuhlaamisen”. Turvapaikanhakijoiden majoittaminen hotelleihin lopetetaan. Myös turvapaikanhakijoille tarjotut maksuttomat taksimatkat lääkäriin loppuvat. Kuva: Wiktor Szymanowicz
Mahmoodin mukaan Britanniassa on nyt yli satatuhatta turvapaikanhakijaa.
”Veronmaksajien mielestä systeemi on epäreilu ja lähtenyt täysin käsistä”, Mahmood ilmoitti sisäministeriön linjauksen esisanoissa.
Linjauksen otsikoksi oli pantu ”kurin ja järjestyksen paluu”.
Britanniassa hallitusvastuussa oleva työväenpuolue eli labour on Suomen demarien sisarpuolue.
Brittihallitus on ottanut tiukan linjan sekä laillisia että laittomia reittejä tulevaa maahanmuuttoa kohtaan.
Linjaus voidaan nähdä poliittisena torjuntaliikkeenä, kun Starmer yrittää haastaa Nigel Faragen oikeistopopulistisen reformipuolueen tämän omilla aseilla. Faragen puolue johtaa kirkkaasti mielipidemittauksia.
Britannian uuden turvapaikkajärjestelmän yhtenä esikuvana toimii Tanskan malli.
Brittihallitus leikkaa turvapaikan kestoa ja rajaa oikeuksia.
Nykyisellään hyväksytty turvapaikkapäätös tuo viiden vuoden oleskeluoikeuden pidennysmahdollisuuksin. Jatkossa oleskeluoikeus lyhenee 30 kuukauteen.
Jatkoa saa vain, jos suojelun tarve on yhä olemassa. Jos ei ole, täytyy poistua maasta.
Pysyvää oleskeluoikeutta ei voi saada, ellei ole asunut Britanniassa vähintään 20 vuotta.
Myös automaattinen oikeus perheen yhdistämiseen poistuu.
Yhtä lailla poistuu taloudellinen tuki niille turvapaikanhakijoille, jotka voivat elättää itsensä omista varoistaan.
Tuki sidotaan myös lainkuuliaisuuteen. Sanktioita on luvassa heille, jotka syyllistyvät rikoksiin tai käyttäytyvät häiritsevästi heille osoitetussa majoituksessa.
Jatkossa perheiden palautuksia lähtömaihinsa joudutetaan taloudellisin tukipaketein.
Myös valitustie on lyhenemässä. Kielteisestä turvapaikkapäätöksestä saisi valittaa vain kerran. Jos valitus hylätään, pitää poistua maasta.
Brittihallitus aikoo myös panostaa turvapaikanhakijoiden iän selvittämiseen. Tavoitteena on, että aikuiset eivät voisi esiintyä lapsina.
Britannian pääministeri Keir Starmerin mukaan turvapaikkajärjestelmä pitää uudistaa, jotta se koettaisiin reiluna, tehokkaana ja humaanina. Kuva: Suzanne Plunkett
Britannian sisäministeriön lukujen mukaan turvapaikkaa Britanniasta on hakenut yli 400 000 henkilöä vuodesta 2021 lukien.
Pelkästään tänä vuonna turvapaikkaa oli hakenut marraskuuhun mennessä 111 800 henkilöä. Heistä 39 prosenttia saapui ihmissalakuljettajain pienillä veneillä Kanaalin yli.
Joulukuun alussa voimaan tullut laki antaa brittipoliisille ja muille viranomaisille laajat uudet valtuudet puuttua salakuljettajien toimiin. Pelotteena toimii jopa 14 vuoden vankeusrangaistus.
Myös laittomasti maahan saapuvilta voidaan viedä matkapuhelimet salakuljettajien jäljittämiseksi.
Suomessa hallitusohjelmaan on kirjattu, että Suomen kehitysyhteistyö ehdollistetaan omien kansalaisten vastaanottamiselle.
Koska Somalian toimet on katsottu riittämättömiksi, on Suomi keskeyttänyt kehitysyhteistyön maaohjelmansa Somalian kanssa.
EU:n tasolla on parhaillaan käsittelyssä ns. paluuasetusehdotus. Sen tavoite on varmistaa, että kun henkilö määrätään poistumaan EU:sta, hän myös tosiasiallisesti poistuu, joko pakkokeinoin tai vapaaehtoisesti.
Erityisen nopeasti EU:sta halutaan ulos ne kolmansien maiden kansalaiset, jotka ovat turvallisuusriski.
Nykyisin vain noin viidennes palautuspäätöksen saaneista poistuu EU:n alueelta.
Suomen sisäministeriöstä kerrotaan, että Suomesta on palautettu tänä vuonna (syyskuun loppuun mennessä) kolmannen maan kansalaisia kolmansiin maihin 793 henkilöä.
Suurin osa viranomaisten maasta poistamisista kohdistuu kuitenkin (kolmansien maiden sijaan) EU:n ja Schengen-alueelle. Näitä maasta poistamisia oli vastaavana aikana 929 kappaletta.
Kumiveneen jäänteet Ranskan rannikolla, josta Euroopan halki matkanneet siirtolaiset yrittävät ihmissalakuljettajien matkassa Britanniaan. Kuva heinäkuulta 2025. Kuva: Gonzalo Fuentes / Reuters