Suomi sai itsenäisyyspäivään sopivan lahjan Natolta perjantaina. Suomi yhdessä Ruotsin ja Tanskan kanssa siirrettiin Naton Norfolkin yhteisoperaatiojohtoportaan vastuulle. Puolustusliiton jäseneksi tultuaan vuonna 2023 Suomi sijoitettiin ensin Brunssumin johdon alaisuuteen.
Alkuvaiheessa tämä oli loogista, sillä Norfolkin johtoporras on perustettu vasta vuonna 2018 ja se oli vielä rakenteellisesti keskeneräinen.
Natolla on kaikkiaan kolme yhteisoperaatiojohtoporrasta. Norfolk sijaitsee Yhdysvalloissa, Brunssum Hollannissa ja Napoli Italiassa.
Norfolkin alaisuuteen siirtyminen oli tärkeä asia Suomelle.
Brunssumin vastuualueeseen kuuluvat erityisesti Naton itälaidan maat, jotka ovat entisiä Neuvostoliiton miehittämiä valtioita tai Varsovan liiton jäseniä kuten Viro, Unkari, Latvia, Liettua, Puola ja Slovakia.
Suomen kannalta on strategisesti viisasta kuulua Brunssumin sijasta Norfolkin alaisuuteen. Tältä osin tavoite saavutettiin ja se oli tärkeä muutos. Kyseessä oli myös iso työvoitto puolustushallinnolle ja poliitikoille, jotka ovat lobanneet Suomea Norfolkiin koko jäsenyytensä ajan. Muun muassa eduskunnan täkäläiset puolustusvaliokunnan jäsenet, kansanedustajat Mika Kari (sd.) ja Jari Ronkainen (ps.) ovat tehneet vaikuttamistyötä aktiivisesti. Nyt on kiitoksen paikka siitä.
Paitsi että Suomi asemoi itsensä Natossa ulos entisten itäblokin maiden leiristä, se korostaa omaa sijaintiaan enemmän osana arktista aluetta kuin pohjoisena Venäjän rajanaapurina. Ideologisesti tämä on merkittävä ero aiempaan.
Maantieteelle emme voi mitään ja raja ei mihinkään häviä. Kuitenkin Suomi ja muut Pohjoismaat sekä Iso-Britannia muodostavat Natossa alueen, joka huolehtii eritoten arktisen alueen turvallisuudesta. Suomelle muutos on tärkeä myös maantieteellisesti. Jatkossa pohjoisten jäsenmaiden maa-, meri- ja ilmavalvonta saadaan yhtenäiseksi. Tämän voisi odottaa parantavan ja jäntevöittävän valvontaa myös meille tärkeällä Itämeren alueella.
Yhteinen johtoporras myös helpottaa puolustusyhteistyötä, operaatioiden koordinointia, joukkojen liikkeitä ja yhteistä reagointia kriisitilanteisiin. Kun komento- ja johtorakenne yhdistetään muiden pohjoismaiden kanssa, Nato-liittolaisten joukkojen nopea saapuminen ja operatiivinen yhteistyö helpottuvat. Se parantaa Suomen valmiutta ja toimintakykyä yhdessä liittolaisten kanssa.
Norfolkin alaisuuteen siirtyminen oli tärkeä asia Suomelle.