Robotiikka on uuden aikakauden kynnyksellä, sanoo Niantic Spatialin toimitusjohtaja John Hanke. Hän on yksi maailman tunnetuimmista peliguruista ja Pokémon Go -pelin luoja.
Robottien aika alkaa näkyä jo kaupunkien kaduilla, joilla vaeltaa ruokakauppojen kuljetusrobotteja. Samoilla kaduilla ohi lipuu itseohjautuvia autoja. Seuraavaksi seuraamme liittyvät humanoidirobotit.
– Tulemme näkemään robottien kambrikauden räjähdyksen, kun ne alkavat tehdä yhä monipuolisempia tehtäviä, Hanke visioi. Hän viitaa yli 500 miljoonaa vuotta sitten käynnistyneeseen aikakauteen, jolloin elämän monimuotoisuus kasvoi nopeasti ja uusia eliölajeja syntyi ennennäkemättömällä vauhdilla.
John Hanke on tehnyt pitkän uran teknologiamaailman ytimessä. Hän hankki kannuksensa 1990-luvulla verkkopelimaailmassa ja perusti jo vuonna 2001 satelliittidatan visualisointia ja käytettävyyttä kehittävän Keyhole-yhtiön. Tuolloin satelliittikuvien hyödyntäminen oli kallista ja työlästä.
Avaa kuvien katselu
John Hanke puhui Slushissa siitä, miten tekoäly voidaan tuoda virtuaaliympäristöstä fyysiseen maailmaan. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
Palvelu kiinnosti niin Yhdysvaltain tiedustelupalvelua kuin mediaorganisaatioita. Se herätti myös uuden ja nopeasti kasvavan hakukoneyhtiön huomion. Google teki 35 miljoonan dollarin arvoisen ostotarjouksen Keyholesta vuonna 2004 ja Hanke päätti myydä firmansa.
Kauppojen mukana Hanke siirtyi Googlelle ja Keyholen teknologian päälle rakennettiin muun muassa Googlen karttapalvelu ja reittiopas.
Veri veti pelien pariin ja Googlen sisällä Hanke perusti uuden peliyhtiön, joka sai nimekseen Niantic. Se otti pelien pohjaksi sijaintitiedot ja lisätyn todellisuuden. Niantic taas irrotettiin omaksi yhtiökseen Googlesta vuonna 2015. Vuotta myöhemmin se julkaisi suurimman hittipelinsä Pokémon Go:n. Se sai miljoonat ihmiset ottamaan kuvia ympäri maailmaa metsästäessään pokémoneja.
Nyt tämän datan pohjalta Hanke aikoo piirtää karttoja roboteille.
Musk tanssii robottien kanssa
Hanke ei ole visionsa kanssa yksin. Sirujätti Nvidian toimitusjohtaja Jensen Huang on puhunut pitkään, että robotiikka tulee olemaan biljoonien eli tuhansien miljardien liiketoimintaa jo lähitulevaisuudessa. Riskisijoittajat ovat laittaneet tämän vuoden aikana miljardeja dollareita robottistartuppeihin.
Teknomiljardööri Elon Musk on laskenut autoyhtiö Teslan tulevaisuuden robottien harteille. Marraskuussa Musk tanssi Teslan humanoidirobotti Optimuksen kanssa yhtiökokouksessa, jossa hänelle hyväksyttiin kaikkien aikojen suurin palkkio-ohjelma. Samoihin aikoihin kiinalainen autovalmistaja Xpeng esitteli oman humanoidirobottinsa prototyypin yleisölle.
Avaa kuvien katselu
Tesla on kehittänyt robottitaksien lisäksi Optimus-humanoidirobottia, joka kenties joku päivä istuu robottitaksin kyydissä ja toimii pakettikuriirina hetkinä, jolloin taksipalveluiden kysyntä on hiljaisempaa. Kuva: AOP
Kaikki tämä on Hanken mukaan merkki kambrikauden räjähdyksestä.
– Meillä on drooneja, toimitusrobotteja, itseajavia autoja ja humanoidirobotteja. Tehtaissa on monenlaisia erilaisia robottityyppejä ja varastoissa käytetään yhä useampia erikoistuneita robotteja, Hanke luettelee.
Tekoälyn kehitys on tuonut uutta virtaa robotiikkaan. Sysäyksen synnyttäneet laajat kielimallit eivät kuitenkaan riitä, kun kone pitää opettaa toimimaan fyysisessä maailmassa.
– Tulevaisuudessa tekoälyt ja autonomiset järjestelmät tekevät yhteistyötä ja kommunikoivat keskenään ratkaistakseen monimutkaisia ongelmia, jotka ylittävät pelkkien kielimallien kyvyt, Hanke sanoo.
Tätä haastetta yritetään ratkaista nyt monesta suunnasta.
Roboteille rakennetaan suuria toimintamalleja (vrt. suuri kielimalli), joiden avulla ne voivat suunnitella toimintaansa ja tehdä päätöksiä. Niille kehitetään myös ruumiillista älykkyyttä, jotta fysiikan lait eivät pääsisi yllättämään tosimaailmassa.
Tässä kokonaisuudessa Hanke keskittyy navigointiin.
Pokémon Go -pelaajien ottamat kuvat uudessa käytössä
Niantic jakautui maaliskuussa kahtia. Pelipuoli myytiin saudiomisteiselle Scopely-yhtiölle ja ydinteknologia jäi uudelle Hanken johtamalle yhtiöille, joka sai nimen Niantic Spatial.
– Otimme alkuperäisestä Nianticista lisätyn todellisuuden kartoitukseen tekemämme työn, joka alun perin suunniteltiin tukemaan AR-laseja, ja muodostimme tästä uuden yrityksen perustan, Hanke kertoo.
Nyt Niantic Spatialin parisataa työntekijää kehittävät paikkatietoihin perustuvaa karttapalvelua tekoälylle ja roboteille.
Lähdemateriaalina on perinteisiä karttoja, tutkakuvia ja eri paikoista kerättyjä paikkatietoja. Merkittävässä roolissa on Pokémon Go -pelaajien tuottama data eli eri paikoista otetut kuvat, jotka sisältävät tarkat paikkatiedot.
Avaa kuvien katselu
Pokémon Go -pelillä on yhä satoja miljoonia pelaajia ympäri maailmaa. Kuva: Jakub Porzycki / AOP
Hanken mukaan Niantic Spatialin kartat voivat auttaa esimerkiksi toimitusrobotteja navigoimaan kaupungilla. Niiden päälle voidaan myös rakentaa palveluita esimerkiksi älylaseille.
Niantic Spatial kertoi kesällä solmineensa sopimuksen Snapchat-sovelluksen kehittäneen Snapin kanssa. Yhtiö tarjoaa kartat Snapin laseissa toimivalle tekoälylle.
Hanke uskoo, että myös muut älylaitteet voivat tulevaisuudessa hyödyntää yhtiön karttoja.
– Tärkeintä on luoda kuva maailmasta. Sen avulla voidaan antaa konteksti, vastaus ja tieto siitä, mitä laite näkee, Hanke kuvailee.
Avaa kuvien katselu
Tekoälyn kehitys on luonut uusia mahdollisuuksia lisätyn todellisuuden laseille. Useat teknologiayhtiöt ovat esitelleet omia älylaseja. Snap esitteli uusimman versionsa omista laseistaan vuosi sitten. Kuva: Joan Cros / AOPRobotit kävelevät ulos laboratorioista
Startup-tapahtuma Slushissa marraskuussa puhujana vieraillut Hanke uskoo, että ensimmäiset humanoidirobotit alkavat yleistyä ensi vuoden aikana.
– Odotan sitä innolla, Hanke hymyilee.
Ehkä näin tapahtuu. Lokakuussa amerikkalainen 1X Technologies -yritys esitteli ensimmäisen kaupallisen humanoidirobotin, jonka yhtiö lupaa toimittaa asiakkailleen ensi vuoden aikana.
Avaa kuvien katselu
Robottiyritys 1X on esitellyt Neo-humanoidirobotin, joka yhtiön mukaan kykenee auttamaan kotitöissä. Kuva: Camille Cohen / Getty Images
Myyntipuheiden mukaan vajaat 170 senttiä pitkä ja 90 kiloa painava Neo-robotti auttaa ihmisiä kotitöissä. Se kykenee tekemään joitakin yksinkertaisia tehtäviä itsenäisesti, mutta vähänkin monimutkaisemmissa (käytännössä kaikki oven avaamista teknisempi) tehtävissä se tarvitsee etäohjausta ihmiseltä.
Hieman yli 17 000 euroa maksavaa robottia voi pitää enemmän datankeruulaiteena kuin hyödyllisenä kotiapulaisena. Sen tehtävä on kerätä koulutusdataa pyykinviikkaamisesta ja imuroinnista.
Aiemmin tätä työtä on tehty tutkimuslaboratorioissa. Nyt robotit ovat kävelemässä ulos laboratorioista.
– Se kuulostaa tieteiskirjallisuudelta, mutta uskon, että siitä on oikeasti tulossa todellisuutta, Hanke sanoo.