Oppimalla Ukrainalta ja vahvistamalla tuottavuutta Eurooppa pystyy rakentamaan uskottavan pelotteen, kirjoittaa taloustieteilijä Elina Ribakova Financial Times -lehdessä.
Avaa kuvien katselu
Kyiv School of Economicsin kansainvälisten suhteiden ohjelman johtaja Elina Ribakova puhui Venäjän taloustilanteesta Yhdsyvaltain senaatin valiokunnalle helmikuussa 2024. Kuva: Rod Lamkey / AOP
Lähes neljän täysimittaisen sotavuoden jälkeen Venäjän eteneminen Ukrainassa pysyy hitaana. Samaan aikaan Ukraina on osoittanut länsimaiden tuella arvaamatonta taloudellista sieto- ja innovointikykyä.
– Opetus on selvä. Eurooppalainen rahoitus ja ukrainalainen kekseliäisyys voivat yhdessä luoda tehokkaan pelotteen Venäjää vastaan siitä huolimatta, että Yhdysvallat vetäytyy taka-alalle.
Näin kirjoittaa Venäjän talouteen ja pakotteisiin erikoistunut ekonomisti Elina Ribakova brittiläisessä The Financial Times -lehdessä viikonloppuna julkaistussa esseessä.
Usein kansainvälisessä mediassa esiintyvä Ribakova toimii ajatushautomoissa ja oppilaitoksissa Kiovassa, Belgiassa ja Washingtonissa. Hän on aiemmin työskennellyt muun muassa kansainvälisessä valuuttarahastossa IMF:ssä, maailman suurimpien pankkien rahoitusinstituutissa IIF:ssä sekä Deutsche Bankissa ja Citigroupissa.
Ukrainalla on Ribakovan mukaan syytä ja valmiuksia vastustaa Yhdysvaltojen painostusta suostua Venäjälle edulliseen rauhansopimukseen. Hän muistuttaa sotamenestyksen riippuvan muustakin kuin rintamatilanteesta, ja talouspuolella Ukrainalla on paremmat kortit käsissään.
Venäjällä valtion tukema monopolijärjestelmä, yrittäjyyden suitsiminen ja epäonnistuminen modernien arvoketjujen rakentamisessa ovat johtaneet tilanteeseen, jossa maa on pakotteille haavoittuvainen. Yhä tiukempi ripustautuminen Kiinaan heikentää Venäjän asemaa entisestään. Sotatalous kuluttaa venäläistä yhteiskuntaa hitaasti mutta varmasti, taloustieteilijä arvioi.
Vastaavasti Ukraina on Krimin valtausta seuranneen vuosikymmenen aikana onnistunut Ribakovan mukaan uudistamaan talous- ja rahoitusjärjestelmäänsä siinä määrin, että sen kansantalous on pystynyt lännen tuella kestämään romahtamatta jo lähes neljä täysimittaista sotavuotta.
Ekonomisti myöntää työn olevan vielä kesken, mistä kertoo varsinkin Ukrainaa ravisteleva korruptioskandaali. Kuitenkin viranomaisten kyky tutkia korruptiota korkealla tasolla ja kansalaisten vahva tuki tälle kertovat Ribakovan mukaan merkittävästä edistyksestä.
Videolla Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi alkuviikosta pitävänsä Ukrainan korruptioskandaalia ongelmana:
Ratkaisuna ”uudelleentasapainotettu Nato”
Ukrainan tukeminen on Ribakovan mukaan ollut Euroopalle tässä tilanteessa hyvä diili. Oman puolustuksen maltillinen vahvistaminen samalla Ukrainaa tukien on osoittautunut EU:n kannalta kustannustehokkaammaksi vaihtoehdoksi kuin suuri ja nopea omien asevoimien kasvattaminen.
– Tänä päivänä Eurooppaa käyttää puolustukseen paljon vähemmän rahaa kuin mitä sota Euroopassa voisi todellisuudessa vaatia, hän kirjoittaa.
Ukrainan tukeminen ja Venäjän jäädytettyjen varojen käyttäminen siihen ovat myös osa Euroopan oman puolustuksen vahvistamista, Ribakova muistuttaa.
Venäjän jäädytetyillä varoilla on suuri merkitys Ukrainalle ja aika kuluu vähiin, arvioivat asiantuntijat Ylen aamussa 3. joulukuuta.
Eurooppalaisten asevoimien vahvistaminen on lähivuosien suuri haaste, mutta Ribakovan mukaan Euroopalla on paljon oppia saatavilla Ukrainasta, joka on onnistunut kekseliäisyydellä, ketteryydellä ja tehokkuudella pärjäämään monin verroin suurempaa, mutta taloudeltaan kankeampaa hyökkääjää vastaan.
– Euroopalle opetus on, että innovaatioilla voitetaan sotia, kun byrokraattista kitkaa vähennetään. […] Oppimalla Ukrainalta ja vahvistamalla tuottavuutta Eurooppa pystyy rakentamaan uskottavan pelotteen.
Ribakova patistaa EU:ta joustavoittamaan ase- ja puolustustarvikkeiden hankkimiseen liittyvää sääntelyä, mikä mahdollistaisi hänen mukaansa nopeampaa ja käytännönläheisempää hankintaa ilman sitoutumista monivuotisiin sopimuksiin.
Yhdysvallat on osoittanut, ettei se ole enää valmis sitoutumaan Euroopan puolustukseen entiseen tapaan. Sen vuoksi ekonomisti ehdottaa hänen mukaansa realistisena vaihtoehtona ”uudelleentasapainotettua Natoa”.
– Siinä vaiheessa kun Eurooppa ja Ukraina pystyvät itsenäisesti luomaan pidäkkeen heikentyneelle Venäjälle, Naton ei tarvitsisi enää nojata ensisijaisesti Yhdysvaltojen turvatakuisiin. Sen sijaan Nato perustuisi eurooppalaisjäsentensä ja Ukrainan väliselle yhteentoimivuudelle, suunnittelulle ja kyvykkyyksille.