Taitoluistelun isänä pidetyn Jackson Hainesin elämään liittyy paljon ristiriitaista ja epävarmaa tietoa. Se on matkailuoppaan mukaan osa tarinan suolaa.
Avaa kuvien katselu
Jackson Haines niitti mainetta Euroopassa ja tutustutti kiertueellaan myös suomalaiset taitoluisteluun. Kuva: Kokkolan Taitoluistelijat
- Taitoluistelun isänä pidetyn Jackson Hainesin kuolemasta Kokkolassa tulee kuluneeksi 150 vuotta.
- Haines mullisti lajin yhdistämällä siihen tanssia ja kehittämällä nykyaikaiset luistimet.
- Kokkolan Taitoluistelijat kunnioittaa hänen muistoaan perinteisellä Memorial Cup -kilpailulla.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Kokkolasta tuli 150 vuotta sitten amerikkalaisen ”luistelijain kuninkaaksi” kutsutun Jackson Hainesin Euroopan-kiertueen ja koko elämän päätepiste.
Haines sairastui kiertueellaan tiettävästi matkalla Pietarsaaresta Kokkolaan.
Juhannusaattona 1875 kuollut luistelija haudattiin Marian hautausmaalle, mutta hänen nimensä jäi elämään.
Hainesin historiaan liittyy paljon spekulointia ja ristiriitaisia tietoja. Silti, tai juuri siksi, tarina kiehtoo, uskoo Kokkolan Taitoluistelijoiden puheenjohtaja Riitta Huhtala.
– Lapsille ja nuorille hän on varmasti enemmänkin mystinen hahmo, jonka jalanjäljillä täällä ollaan ja luistellaan, hän sanoo.
Kokkolan Taitoluistelijat on järjestänyt Jackson Hainesin nimeä kantavan Memorial Cupin jo kaksikymmentä kertaa. Nyt vuorossa on 21.
– Haluamme ylläpitää muistoa ja tuoda tietoisuuteen sitä, että Jacksonin tarina on osa seuran historiaa, mutta isossa määrin myös Kokkolan kaupungin tarinaa, sanoo Huhtala.
Avaa kuvien katselu
”Jacksonit” järjestetään joka vuosi, välillä omana ja välillä liiton alaisena kilpailuna. Sen merkitys kotikisana on suuri, ja Hainesin tarina antaa oman vivahteensa, kertoo Riitta Huhtala. Kuva: Sari Möller / YleEuroopassa ymmärrettiin ”tanssia jäällä”
Jackson Haines jätti vaimonsa ja lapsensa Yhdysvaltoihin ja lähti valloittamaan Eurooppaa 1860-luvulla.
Erään väitteen mukaan taustalla oli se, ettei kotimaassa olisi ymmärretty hänen tapaansa yhdistää baletti ja luistelu. Tätäkin väitettä tosin on opponoitu.
Nykyään Hainesia pidetään silti taitoluistelun ja osin jäätanssinkin isänä.
Suomen ensimmäinen taitoluisteluseura Helsingfors Skridskoklubb HSK perustettiin Hainesin kuolinvuonna. Seura on yhä toiminnassa.
Euroopassa Haines saavutti suurta suosiota. Hän esiintyi esimerkiksi Itävallassa, Venäjällä, Ruotsissa ja Suomessa, ja oli arvostettu myös hoveissa.
– Kun hän tuli Eurooppaan, riemu ratkesi etenkin Wienissä, jossa ymmärrettiin musiikin ja tanssin yhdistäminen, sanoo Kokkolan matkailuoppaiden Helena Troger.
Avaa kuvien katselu
Jo Jackson Hainesin synnyinajasta on monenlaista tietoa: hänen sanotaan syntyneen joko vuonna 1840 tai 4.10.1838. Hautakivessä hänen kuvaillaan kuolleen noin 30-vuotiaana. Kuva: Sari Möller / YleHaines yhdisti terät pysyvästi jalkineisiin
Haines esiintyi myös rullaluistimilla, esimerkiksi Kokkolan vanhankaupungin arvokkaassa Raatihuoneen salissa. Hänen rullaluistimensa ovat yhä Kokkolassa, museon varastossa.
Rullaluistimet olivat tiettävästi kehitteillä jo silloin, kun mies valloitti kotimaataan 1860-luvun alkupuolella. Haines toi kuitenkin osansa myös niiden kehittelyyn.
Suurempi panos Hainesilla oli kuitenkin siinä, että hän keksi yhdistää terät jalkineisiin, kun aiemmin ne olivat irrallisia.
– Hän kehitti, minkä malliset ja kuinka paksut luistinten terät ovat. Tässä hän on ollut oikein uranuurtaja ja kehittäjä, sanoo Troger.
Vuoden 1875 matka Suomeen oli lähteestä riippuen neljäs tai viides. Tuolloin Haines matkasi pitkin länsirannikkoa: hän esiintyi Helsingissä, Turussa ja Pietarsaaressa, ja tarkoitus oli jatkaa Kokkolan kautta Ouluun. Näin ei kuitenkaan käynyt.
Avaa kuvien katselu
Tuohon aikaan ei junarata yltänyt Kokkolaan saakka, eikä autoistakaan ollut apua, joten myrskysäässä vilustuminen tiettävästi sairastutti Hainesin, kertoo matkailuopas Helena Troger. Kuva: Sari Möller / Yle
Hainesin viimeisistä ajoista liikkuu monenlaista spekulaatiota, samoin mahdollisesta romanssista paikallisen naisen kanssa.
Miehen tiedetään aina Kokkolassa käydessään majoittuneen kultaseppä Wilhelm Lindforsin ja tämän vaimon Klaran kotiin.
– Viimeisistä vaiheista on vain vähänlaisesti tietoa, mutta hän oli erittäin läheinen kultasepän perheen kanssa, joten voisi kuvitella, että siellä hän viimeiset vaiheensa vietti, sanoo Troger.
Avaa kuvien katselu
50 vuotta sitten haudalle laskivat kukkia Yhdysvaltain silloinen suurlähettiläs sekä Taitoluisteluliiton silloinen puheenjohtaja Aatos Erkko. Suurlähettilään kukkalaitteessa luki ”Amerikan kansalta”. Kuva: Sari Möller / Yle