Talvella 2010–2011 oli pitkä pakkasjakso, jolloin lämpötila huiteli ajoittain miinus 30 celsiusasteen tietämissä. Öljyn hinta oli korkealla, mutta odottelin sen laskua rauhallisin mielin, koska talon vieressä oli 4000 litran öljysäiliö.
Joulun lähestyessä oli kuitenkin pakko tehdä tilaus, mutta syystä tai toisesta öljy-yhtiöillä oli toimitusvaikeuksia ja lopulta lämmitysöljy pääsi loppumaan.
Ostin kuusi 20 litran kanisteria ja aloin hakea reilusti toista euroa litralta maksanutta löpöä suoraan huoltoasemilta.
Appiukko oli aikoinaan laskenut, että talon lämmitykseen kului pahimmillaan 36 litraa öljyä vuorokaudessa. Siinä kanistereita täytellessä ja maksellessa kävi selväksi, että laskut pitivät paikkansa.
Päätimme uusia lämmitysjärjestelmän. Ajattelin pellettiäkin, mutta lopulta päädyimme maalämpöön.
Vuosien varrella on ollut pientä säätöä, mutta ensimmäinen isompi remontti oli vasta kesällä 2024, kun lämmintä vettä talon lämmitysjärjestelmään pumppaava kiertovesipumppu hajosi. Rahaa korjaukseen meni vähän yli tuhat euroa.
Tänä syksynä toimintansa lopetti maapiirin kiertovesipumppu, jonka tehtävänä on kierrättää lämpökaivoihin johtavissa putkissa olevaa etanolin ja veden sekoitusta.Tämä puolestaan johti siihen, että kone joutui lämmittämään talon patteriveden suoralla sähköllä.
Maalämpöpumput ovat yleensä kestäviä laitteita. Perushuolto kannattaa tehdä vuosittain. Esa Jokinen
En osaa korjata koneita, joten kutsuin A-Pipe Talotekniikka Oy:n yrittäjän Mikko Holmbergin hoitamaan homman.
– Maalämpöpumput ovat yleensä kestäviä laitteita, mutta kyllä ikääntyminen näkyy näissäkin, Holmberg sanoo.
– Jos laitteita ei ole koskaan huollettu, ovat yleisimmät viat paineenlaskut eri paikoissa, koska niihin on tullut ilmaa. Niistä päästään eroon yleensä pienellä huollolla.
Vikoja voi tulla myös erilaisiin komponentteihin, esimerkiksi venttiilit ja pumput voivat hajota.
– Kesäisin voi tulla myös ukkosvaurioita, mutta nehän eivät sinänsä johdu laitteista.
Holmberg luonnehtii 14-vuotiasta maalämpöpumppua ihan ”kurantiksi peliksi”.
– Yleensä kompressori kestää yli 15 vuotta riippuen siitä, millaisella käytöllä se on ollut eli miten laitteiston mitoituksessa on aikoinaan onnistuttu. Toki se voi kestää jopa parikymmentä vuotta.
– Jos kone on muuten hyvässä kunnossa, on kompuran vaihto yleensä järkevämpää kuin koko laitteen uusiminen.
– Peruskoneen kompuran vaihto lisäosineen ja töineen maksaa noin 3 000 – 3 500 euroa. Maalämpöpumppu vesisäiliöineen maksaa nykyisin kymppitonnin molemmin puolin.
Joskus on tullut mieleen, että kuinkahan kestäviä maapiirin putket ovat eli kuinka usein kylmäaine pääsee vuotamaan ulos järjestelmästä.
– Lähtökohtaisesti se ei vuoda. Porakaivoissa kiertävissä putkissa on vuotoja äärimmäisen harvoin – minun uralleni niitä on sattunut ehkä yksi tai kaksi, Holmberg toteaa.
– Yleisin vuotopaikka on ollut kulmaliittimissä, joista putket lähtevät kaivoilta alaspäin. Näitä ongelmia voi tulla vastaan yksi tai kaksi vuodessa.
Holmberg sanoo tekevänsä huoltoja tai korjauksia keskimäärin kahdessa tai kolmessa kiinteistössä joka päivä, joten vuodot eivät tosiaankaan ole yleisiä.
Holmbergin mukaan ikääntyvien laitteiden paineet kannattaisi tarkistaa aina lämmityskauden alussa.
– Samoin koneen käyntiarvot tulisi tarkastaa kerran vuodessa. Toisaalta esimerkiksi pumppujen hajoamista ei pysty ennakoimaan.
Maapiirin kiertovesipumpun vaihto maksoi kaikkineen 1 605 euroa.
– Näissä tilanteissa kannattaa tehdä joka tapauksessa vahinkoilmoitus vakuutusyhtiöille. Vaikka laitteen ikä pudottaakin korvauksia tuntuvasti, on jokainen sieltä saatu euro kotiinpäin, Holmberg huomauttaa.
Maalämpöjärjestelmä
Miten se toimii?
Keruuputkisto sijoitetaan maaperään tai veden alle, ja sen kautta kiertävä neste kerää ympäristön lämpöä. Yleensä keruuputkisto kiertää noin 100–300 metriä syvässä lämpökaivossa.
Keruuputkistosta kompressorin avulla saatu energia siirretään lauhduttimesta rakennuksen lämmitysjärjestelmään.
Kompressorin päätehtävä on paineistaa kylmäaine ja nostaa sen lämpötila rakennuksen lämmitystarpeisiin soveltuvaksi.
Sisäyksikkö asennetaan yleensä kodinhoitotilaan, tekniseen tilaan tai pannuhuoneeseen. Sisäyksikön asennustilassa tulisi olla vesi-, viemäri-, ja sähköliitännät.