Venäjän toiminta Ukrainan sodassa seuraa asiantuntijoiden mukaan historiasta tuttua kaavaa, jossa hyökkäyksiä jatketaan samalla kun puhutaan rauhasta.
Avaa kuvien katselu
Venäjän toiminta Ukrainan sodassa ja neuvotteluissa seuraa asiantuntijan mukaan historiallista kaavaa, jossa hyökkäyksiä jatketaan samalla kun puhutaan rauhasta. Kuvituskuva. Kuva: Venäjän puolustusministeriön lehdistöpalvelu / EPA
- Historian asiantuntijat pitävät ongelmallisena verrata Suomen talvisotaa ja jatkosotaa Ukrainan nykytilanteeseen.
- Helsingin yliopiston tutkijoiden mukaan Suomi jäi sotien lopussa yksin, toisin kuin muilta mailta tukea saava Ukraina nyt.
- Suomen tilannetta vuonna 1944 vaikeutti myös vaatimus karkottaa saksalaisjoukot maasta.
- Suomea uhkasi vuonna 1944 kahden rintaman sota toisin kuin Ukrainaa nyt.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Historian asiantuntijat pitävät Suomen sotakokemusten ja Ukrainan nykytilanteen vertailua ongelmallisena.
Viimeaikaisessa keskustelussa on pohdittu, tulisiko Ukrainan hyväksyä samanlainen rauha kuin Suomen vuonna 1944. Esimerkiksi elokuussa tasavallan presidentti Alexander Stubb vertasi Ukrainan tilannetta Suomen tilanteeseen jatkosodan lopussa.
Sotahistorian tutkija, dosentti Lasse Laaksonen Helsingin yliopistosta ei rinnastaisi Suomen ja Ukrainan tilannetta.
– On hyvin jälkiviisasta ajatella, että Suomi selviytyi siitä. Historia ei toista itseään, Laaksonen arvioi Ylen aamussa perjantaina.
Suomen lailla Ukrainaa uhkaavat suuret alueluovutukset Venäjälle.
Suomi oli täysin yksin
Jatkosodan ja talvisodan lopussa Suomen tilanne on ollut kuitenkin hyvin erilainen kuin Ukrainalla nyt. Suomi oli varsinkin talvisodan lopussa täysin yksin, Laaksonen sanoo.
Ukraina on saanut aseita ja tukea sekä Yhdysvalloilta että Euroopan mailta, joten se ei ole jäänyt samalla tavalla yksin kuin Suomi sotien lopussa. Suomen tilanne erosi muillakin tavoin Ukrainan nykytilanteesta.
Jatkosodan päättyessä 1944 Suomen oli rauhanehtojen lisäksi huomioitava vaatimus saksalaisten joukkojen karkottamisesta maasta, Laaksonen muistuttaa.
Suomen pelkona oli kahden rintaman sodan syntyminen, sanoo historian professori Henrik Meinander. Puna-armeija olisi valloittanut Etelä-Suomen sillä välin kun suomalaiset olivat Lapissa karkottamassa saksalaisia sotilaita.
– Olimme miehitysuhan alla, ja valvontakomissio tuli Suomeen. Jouduimme jokaista rasahdusta miettimään, onko se tekosyy Suomen miehittämiselle, Laaksonen sanoi Ylen aamussa.
Venäjän taktiikka noudattaa historiallista kaavaa
Nykyinen Ukrainan tilanne muistuttaa enemmän talvisodan loppuvaihetta kuin vuoden 1944 tilannetta, Meinander sanoo.
– Talvisodan loppuvaiheessa ei voitu ollenkaan luottaa siihen, että rauha olisi pysyvä.
Venäjän toiminta Ukrainan sodassa ja neuvotteluissa seuraa Meinanderin mukaan historiallista kaavaa, jossa hyökkäyksiä jatketaan samalla kun puhutaan rauhasta. Nykytilanne heijastaa Neuvostoliiton aiempia toimintamalleja.
Asiantuntijat kyseenalaistavat myös sen, onko Ukrainan kohdalla edes kyse varsinaisesta rauhanprosessista.
– Ei ole olemassa minkäänlaista rauhanprosessia tällä hetkellä. Puhuisin lähinnä aselevon tunnustelemisesta, Laaksonen sanoo.
Ylen aamun keskustelu aiheesta alkaa 50 minuutin kohdalta.
