Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen. Kuva: European Union, 2025, CC BY 4.0.
Euroopan unioni jatkaa neuvotteluja merkittävästä rahoitusjärjestelystä, joka koskisi noin 210 miljardin euron arvoisia Venäjän keskuspankin varoja. Nämä varat on jäädytetty EU-alueella Venäjän hyökkäyksen jälkeen helmikuussa 2022, ja niitä säilytetään pääosin belgialaisen arvopaperikeskus Euroclearnin tileillä.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoi tällä viikolla, että komissio valmistelee lakiesitystä, jonka tavoitteena on ohjata varoja Ukrainan tukemiseen jo ennen ensi vuotta.
Von der Leyenin mukaan on välttämätöntä, että Venäjän on maksettava tuhoistaan, eikä EU-veronmaksajista saa tulla Ukrainan ainoita pitkäaikaisia rahoittajia.
EU haluaa käyttää jäädytettyjä Venäjän varoja Ukrainan tukemiseen ennen kaikkea siksi, että sodan lasku siirtyisi mahdollisimman paljon aggressorilta uhrille eikä eurooppalaisille veronmaksajille. Komission mukaan Ukrainan jälleenrakennus- ja rahoitustarve on kymmenissä miljardeissa euroissa vuodessa, eikä nykyinen tuki ole pitkällä aikavälillä poliittisesti tai taloudellisesti kestävää ilman uutta rahoituslähdettä.
Unioni pyrkii myös yhdistämään Ukrainan välittömän rahoitustarpeen ja pidemmän aikavälin oikeusperiaatteen, jonka mukaan hyökkääjä kantaa jälleenrakennuksen kustannukset.
Lisäksi suunnitelma nähdään keinona kiristää taloudellista painetta Moskovaan tilanteessa, jossa monet perinteiset pakotekanavat on jo käytetty, ja samalla vahvistaa Ukrainan kykyä puolustautua ja ylläpitää valtion perustoimintoja.
EU-johto on korostanut, että kyse ei ole varojen suorasta takavarikoinnista, vaan niiden tuottojen ja varoihin sidotun velan hyödyntämisestä tavalla, joka tukee Ukrainan taloutta ja Euroopan omaa turvallisuutta.
Belgia punnitsee vastuuta ja riskejä
Kantona kaskessa EU:n suunnitelmille on kuitenkin Belgia. Maa on ratkaisevassa asemassa, sillä se pitää avaimia kassakaappiin, jossa suurin osa rahoista lepää.
Noin 185 miljardia euroa varoista sijaitsee Euroclearnin hallussa Brysselissä, ja maan pääministeri Bart De Wever on varoittanut, ettei Belgia suostu yksin kantamaan oikeudellista vastuuta, jos Moskova ryhtyy oikeustoimiin.
Belgia pelkää ennen kaikkea kahta asiaa: valtavaa oikeudellista vastuuta ja mahdollisuutta ajautua itse maksumieheksi, jos Venäjä vie asian tuomioistuimiin ja voittaa.
Belgialaiset asiantuntijat korostavat, että Euroclearnin sopimusvelvoite on palauttaa varat Venäjän keskuspankille heti, kun pakotteet jonain päivänä puretaan. Jos varat on sitä ennen käytetty EU-lainan vakuutena, puuttuva raha pitäisi paikata jostain – viime kädessä Belgian valtion varoista.
Siksi Belgia vaatii muilta EU-mailta oikeudellisesti sitovia, käytännössä “rajattoman kysynnän” takauksia, jotta riski jaettaisiin koko unionin kesken.
Belgiassa pelätään myös, että keskuspankkivarantojen käytöstä syntyisi ennakkotapaus, joka rapauttaisi luottamusta Euroopan rahoitusjärjestelmään ja eurosta turvallisena reservivaluuttana. Jos EU avaisi oven siihen, että ulkomaisia keskuspankkivaroja voidaan poliittisella päätöksellä käyttää kolmannen maan tukemiseen, muut valtiot voisivat hajauttaa reservinsä pois Euroopasta ja vahingoittaa pitkäjänteisesti Brysselin asemaa finanssikeskuksena.
Rahoitusmalli yhdistäisi lainan ja sotakorvaukset
Komission luonnoksessa pyritään vähentämään Belgian huolia luomalla yhteinen EU-tason takausrahasto mahdollisten tappioiden ja korvausvaatimusten varalta.
Lisäksi suunnitelma pyrkii estämään sen, että esimerkiksi Viktor Orbánin hallinnon viivytykset tai veto-oikeus voisivat vapauttaa varat Venäjälle, jos pakotepäätöksiä ei uusittaisi ajoissa.
Tulevan mallin ytimessä olisi niin sanottu reparation loan, joka on sotakorvauksiin sidottu laina. Sitä Ukraina saisi käyttää puolustukseen ja julkisen talouden tukemiseen. Lainaa ei tarvitsisi maksaa takaisin ennen kuin Venäjä on suorittanut hyvitykset aiheuttamastaan tuhosta.
Tämä vähentäisi painetta EU-mailta, jotka ovat olleet Ukrainan suurimpia tukijoita: unionin kokonaisrahoitus on noussut jo yli 85 miljardiin euroon, kun mukaan lasketaan myös humanitaarinen ja sotilaallinen apu.
Yhdysvaltain suunnitelma lisäsi kiirettä
EU:n aikataulua on vauhdittanut myös Yhdysvalloista vuotanut ehdotus, joka on herättänyt ärtymystä Euroopassa. Vuototietojen mukaan Washington ajoi 28-kohtaista suunnitelmaa, jossa 100 miljardia jäädytetyistä varoista sijoitettaisiin USA-johtoisesti Ukrainan jälleenrakennukseen.
Ehdotuksen mukaan Yhdysvallat saisi 50 prosenttia tuotoista, ja osa varoista ohjattaisiin jopa yhteisiin USA–Venäjä-hankkeisiin.
Euroopan päättäjät ovat kuvanneet suunnitelmaa epäsuhtaiseksi ja osin geopoliittisesti arveluttavaksi. EU:n diplomatialähteiden mukaan Bryssel haluaa varmistaa, että Venäjän varat käytetään nimenomaan Ukrainan hyväksi eikä kaupallisena välikappaleena.
Euroopan parlamentin ryhmät, kuten Renew Europe, ovat vaatineet nopeaa päätöstä sekä selkeää viestiä siitä, että Venäjä joutuu lopulta maksamaan sodan kustannukset.
Parlamentin esittelijä Karin Karlsbro totesi keskiviikkona, että EU:n on ”toimitettava eikä vain keskusteltava”, ja muistutti Ukrainan olevan edelleen matkalla kohti EU-jäsenyyttä.
Monet asiantuntijat arvioivatkin, että varojen käyttöönotto symboloisi paitsi taloudellista, myös poliittista irtiottoa Venäjästä – sekä muistutusta siitä, että eurooppalaisen rahoitusjärjestelmän säännöt eivät ole enää Kremlin ulottuvilla.