Ukrainan asevoimien entinen komentaja Valeri Zalužnyi näkee kolme vaihtoehtoa Venäjän hyökkäyssodan päättymiselle.
Avaa kuvien katselu
Ukrainan asevoimien entinen ylipäällikkö Valerii Zalužnyi, osallistumassa Ukrainan parlamentin istuntoon Kiovassa joulukuussa 2022. Kuva: AOP
20:42•Päivitetty 20:55
Ukrainan entinen puolustusvoimien komentaja Valeri Zalužnyi arvioi ukrainalaismedia LIGA.netille kirjoittamassaan esseessä harvinaisen suorasukaisesti, millaisissa olosuhteissa Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan voisi päättyä.
Zalužnyi nimitettiin Ukrainan asevoimien komentajaksi vuonna 2021. Presidentti Volodymyr Zelenskyi erotti hänet komentajan paikalta helmikuussa 2024. Nykyään Zalužnyi toimii Ukrainan suurlähettiläänä Lontoossa. Ex-komentaja on ajoittain mainittu potentiaalisena presidenttiehdokkaana Ukrainassa.
Zalužnyin mukaan ei ole realistista odottaa sodan päättyvän ratkaisevaan voittoon tai nopeaan romahtamiseen kummankaan osapuolen kohdalla. Sota voi päättyä kompromissiin, pitkään aselepoon tai pelkkään väliaikaiseen pysähtyneisyyteen, Zalužnyi kirjoittaa.
Hän muistuttaa, että historiassa pitkä aselepo on ollut tavallisin tapa lopettaa sotia, eikä tätä vaihtoehtoa voi sulkea pois Ukrainassakaan. Tilanne, jossa rintamalinjat jähmettyvät ja sota muuttuu pitkäksi odotusajaksi, on Zalužnyin mukaan todennäköinen.
Avaa kuvien katselu
Valeri Zalužnyi lausui jäähyväissanat ukrainalaisen sotilaan arkulla Kiovassa maaliskuussa 2023. Kuva: Mykhaylo Palinchak / SOPA Images / Shutterstock / All Over PressAselepo Ukrainan etuna
Pitkä aselepo tarjoaisi Zalužnyin mukaan Ukrainalle kuitenkin mahdollisuuden hengähtää ja vahvistaa yhteiskunnan kapasiteettia.
”Rauha, vaikka se olisi vain seuraavan sodan odotusta, antaa mahdollisuuden uudistuksille ja kehitykselle”, Zalužnyi kirjoittaa.
Zalužnyi korostaa, että sodan poliittisen tavoitteen määrittely on ratkaisevan tärkeää. Ilman selkeää poliittista strategiaa ei voi rakentaa kestävää rauhaa sotilaallisesti, taloudellisesti eikä poliittisesti. Zalužnyin mukaan Ukrainan poliittinen tavoite on selvä mutta äärimmäisen vaativa: voitto merkitsisi Venäjän imperiumin romahtamista ja sen kyvyn uhata Ukrainaa tuhoutumista. Tappio taas tarkoittaisi Ukrainan täydellistä miehitystä ja valtion luhistumista.
Kaikki ratkaisut näiden ääripäiden välillä tarkoittavat käytännössä sodan jatkumista jossain muodossa. Siksi Zalužnyin mukaan poliittisen johdon tulee määritellä yksiselitteisesti, mitä sodan lopettaminen tarkoittaa.
Zalužnyin mukaan sodan päättyminen riippuu kolmen rintaman yhteisvaikutuksesta: Sotilaallisen, taloudellisen ja poliittisen rintaman voittojen ja tappioiden yhdistelmä ratkaisee lopputuloksen.
Yhden rintaman romahtaminen voi luoda rauhan edellytyksiä, mutta lopputulos riippuu muiden rintamien tilanteesta. Esimerkiksi Venäjälle äkillinen rauha nostaisi esiin kysymyksiä sodan valtavista henkilöstötappioista. Venäjän sisäiset paineet voivat estää Venäjää hyväksymästä rauhaa ilman merkittäviä, Ukrainan kannalta raskaita myönnytyksiä, kirjoittaa Zalužnyi.
Avaa kuvien katselu
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja asevoimien ylipäällikkö Valeri Zalužnyi maan parlamentisssa heinäkuussa 2022. Kuva: AOPTurvatakuiden puute pitää sodan käynnissä
Zalužnyi arvioi, että pysyvä ja uskottava rauha vaatisi Ukrainalle sellaisia turvatakuita, joita nykyinen kansainvälinen järjestelmä ei pysty tarjoamaan. NATO-jäsenyys ei ole toistaiseksi näköpiirissä eikä Ukrainaan ole luvattu realistista pelotetta kansainvälisten sotilasjoukkojen muodossa.
Niin kauan kuin uskottavia turvatakuita ei ole, sota jatkuu tavalla tai toisella – joko avoimina taisteluina, kuluttavana uuvutussotana tai jännittyneenä aselepona, josta kumpikaan osapuoli ei uskalla irrottautua.
Zalužnyi uskoo, että sota todennäköisesti jatkuu eri muodoissa, ellei jommallakummalla puolella tapahdu ratkaisevaa poliittista tai taloudellista murrosta.
Sodan loppu ei välttämättä tarkoita selkeää voittoa tai tappiota kummallekaan maalle.
Ukrainalaiset joukot taistelevat Harkovan alueen rintamalla joulukuussa 2025.