Lampaiden ja vuohien maidon puute vaikuttaa vakavasti Kreikan kykyyn tuottaa yhtä tärkeimmistä vientiruoistaan.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Kreikkaa saattaa uhata ensi vuonna vakava fetajuustopula lammas- ja vuohirokon epidemian vuoksi.
Noin 417 000 lammasta ja vuohta on jouduttu lopettamaan taudin vuoksi, mikä vastaa 4–5 prosenttia maan lammas- ja vuohikannasta.
Fetajuusto muodostaa 10 prosenttia Kreikan ruokaviennistä, ja viime vuonna Kreikka vei fetaa 785 miljoonalla eurolla.
Tauti tarttuu herkästi ja johtaa herkästi koko karjan teurastamiseen, jos yksikin tapaus löytyy tilalta.
Kreikkaa uhkaa vakava fetajuustopula, jos viheliäistä kotieläinten kulkutautia ei pystytä pysäyttämään. Taustalla on viime vuoden elokuussa alkanut lammas- ja vuohirokon epidemia, joka on levinnyt laajasti eri puolille maata.
Aiheesta uutisoi aiemmin BBC. Marraskuun puoliväliin mennessä tautitapauksia oli kirjattu yhteensä 1 702.
BBC:n mukaan noin 417 000 lammasta ja vuohta on jouduttu lopettamaan taudin vuoksi. Määrä vastaa noin 4–5 prosenttia koko Kreikan lammas- ja vuohikannasta.
Pienet meijerit ovat raportoineet jo nyt vaikeuksista saada tarpeeksi lampaanmaitoa, mikä voi johtaa fetan mahdollisiin saatavuusongelmiin. Hintojen ei vielä kerrota nousseen, mutta niin todennäköisesti käy, ellei tautia saada pysäytettyä.
Syksyllä 2024 pelmahtanut virusepidemia on pakottanut lopettamaan yli 400 000 vuohta ja lammasta Kreikassa, kertoo BBC. Kuva: Nicolas Koutsokostas / imago stock&people / MVPhotos
Euroopan komission mukaan fetajuusto muodostaa yksistään 10 prosenttia kaikesta Kreikan ruokaviennistä. Noin 80 prosenttia Kreikan lampaan- ja vuohenmaidosta käytetään fetajuuston valmistukseen.
Fetalla on EU:n suojattu alkuperänimitys, mikä tarkoittaa, että vaikka samanlaista juustoa voidaan valmistaa muualla EU:ssa, sitä ei saa kutsua fetaksi.
Viime vuonna Kreikka vei fetaa 785 miljoonalla eurolla. Tästä 520 miljoonaa meni muihin EU-maihin ja 90 miljoonaa Britanniaan.
Ruokaviraston mukaan lammas- ja vuohirokko ovat kaksi erillistä mutta samankaltaista virustautia, jotka kuuluvat Capripoxvirus-sukuun. Lammas- ja vuohirokko eivät tartu ihmiseen.
Tauti on kuitenkin hyvin viheliäinen, jos virus alkaa rehottamaan. Lammas- ja vuohirokolle ovat ominaisia iholle levinneet kyhmyt ja jopa 100 prosentin kuolleisuus herkillä lammas- ja vuohiroduilla.
Yhdenkin tapauksen löytyminen tilalta johtaa koko karjan teurastamiseen, sillä virus tarttuu herkästi. Tämä aiheuttaa maanviljelijöille merkittäviä taloudellisia menetyksiä.
Lampaiden ja vuohien maidon puute vaikuttaa vakavasti Kreikan kykyyn tuottaa yhtä tärkeimmistä vientiruoistaan. Kuva: Hercules Milas / Alamy / MVPhotos
Maailman eläintautijärjestön mukaan taudin oireita ovat kuume, ihottumat, keuhkovauriot ja jopa kuolema. Virus tarttuu pisaratartuntana oireilevan eläimen yskiessä, pärskiessä ja hengittäessä virusta ympäristöönsä.
Virus piileskelee myös eläinten virtsassa, maidossa ja muissa kehon eritteissä.
Virus on kaiken lisäksi erittäin sitkeä. Se säilyy villassa kaksi kuukautta ja lampaiden sekä vuohien karsinoissa jopa kuusi kuukautta. Puhjenneeseen lammas- ja vuohirokkoon ei ole hoitoa.
Lammas- ja vuohirokkoa ei ole koskaan todettu Suomessa, Ruokavirasto kertoo.