Jännitys tiivistyy Kukontorilla Helsingissä. On vuosittaisen Kokeilevat-ryhmän tapaaminen. Kaksi naista saapuu Vihdistä, yksi junalla Pohjois-Karjalasta, toinen bussilla Hartolasta ja vielä muutamaa odotellaan. Halauksia, iloisia jälleennäkemisiä, naurua ja puhetta. Jokaisella on mukanaan työ yhdessä sovitusta aiheesta. Aina on yhtä mielenkiintoista nähdä, miten toinen ihminen on tulkinnut aiheen ja toteuttanut sen.

Kokeilevien naisten ryhmä muodostui tammikuussa 1995 Vihdin kansalaisopiston taiteen perusopetuksen Kokeileva käsityö -kurssilla. Se kesti kaksi vuotta. Opettajana toimi Anneli Nemlander, joka on ryhmän mukana edelleen. Nyt ei toimita enää opettajan johdolla vaan sovitaan aiheet yhdessä.

Kurssin jälkeen innokkaat opiskelijat halusivat, että tehtävät ja tapaamiset jatkuvat, koska tällainen opiskelu oli niin luovaa ja hauskaa. Ja niin on tehty.

Ryhmän nimeksi muotoutui Kokeilevat, sillä naiset halusivat olla vapaita tekemään ja kokeilemaan kaikkea. Olemme tavanneet lähes joka vuosi ja nähneet kymmeniä mielenkiintoisia töitä. Aiheena ovat olleet muun muassa Riemu, Rohkeus, Kevät, Kesä, Syksy, Talvi, Kipu, Muisto, Unohdus, Sointu, Puu, Olo ja Yllätys.



Sointu-aiheen äärellä Liisa Suomine.n Anneli Nemlander

Työt on voinut toteuttaa esimerkiksi kollaasina, maalaten, kutoen tai sekatekniikalla. Alkuun työt olivat suuria, nyt enimmäkseen pieniä, mukaan mahtuvia. Aihe saa monenlaisia tulkintoja.

Olo aiheena sai Raili Rintalan miettimään, että olis kiva ehtiä sinne, tänne ja tonne! Materiaalina oli käytetty mökkisaaren tupasvillaa. Arja Idman ja Anneli Nemlander olivat tehneet kollaasin tämän hetkisestä olosta. Anneli Pirinen maalasi oman olonsa kuvaksi ja Leena Turkia maalaili sanoja paperille. Liisa Suomisen työ liittyi yhdessäoloon valokuvan ja olo-kehysten myötä. Sointu-aihe sai pohtimaan sopusointua, sointumista luontoon sekä musiikillisia sointuja. Tämän vuoden Yllätys-tehtävä tuotti jaettua iloa mietelauseiden muodossa kaikille.

Mikä on ryhmän salaisuus? Ensinnäkin yhteiset kiinnostuksen aiheet, jotka lujittavat ystävyyssuhdetta. Kulttuuri, taide, käsityöt ja luonto inspiraation lähteenä kiinnostavat kaikkia. Toiseksi, säännölliset tapaamiset vuosittain ja kolmanneksi yhteiset tavoitteet kotitehtävän muodossa. Tapaamisessa kerrotaan vuoden kuulumiset ja esitellään työt ja keskustellaan niistä. Samalla sovitaan seuraava tapaaminen ja uusi aihe.

Arja Idman kirjoitti Kokeilevan käsityön portfolioonsa syksyllä 1995 tavoittensa:

– Olla vaikuttamassa siihen, että tästä porukasta tulee vieläkin yhtenäisempi ja kaikki sen myötä pystyvät vapaammin ilmaisemaan itseään ja iloitsemaan tästä.

Vuosien saatossa kaikissa opiskelijoista on tullut virkeitä eläkeläisiä ja monet ovat muuttaneet pois Vihdistä. Liisa Suominen asuu nyt Rääkkylässä Pohjois-Karjalassa, Raili Rintala Hartolassa, Leena Turkia Jaalassa ja Kouvolassa sekä Anneli Pirinen Helsingissä. Liisa Suominen on kiteyttänyt asian näin:

– Ei ole tärkeää kuinka kaukaa tulet, vaan miten lähelle pääset. Ei ole tärkeää, kuinka pitkälle lähdet, vaan miten aiot pitää yhteyttä.

Yhteinen matka jatkuu. Ja minkä onkaan seuraavan työn aihe: MATKA.

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva opettaja