Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Venäjä ei ole rakentanut suojia sotakoneilleen lentotukikohdissa Suomen lähialueilla, vaikka Ukraina on iskenyt toistuvasti Venäjän lentokentille.
Asiantuntija Pasi Paroinen sanoo satelliittikuvien perusteella, että Venäjän sotilastukikohdissa itärajan tuntumassa ei ole viime kuukausina tapahtunut merkittäviä muutoksia.
Paroinen ihmettelee, ettei Venäjä ole alkanut rakentaa lentokonesuojia, vaikka Ukraina tuhosi yli kymmenen Venäjän ilmavoimien konetta touko-kesäkuun iskuissa.
Venäjän sotilastukikohdissa Suomen itärajan tuntumassa ei ole viime kuukausina tapahtunut merkittäviä muutoksia – ei sotilastukikohdassa olevan kaluston eikä rakennusprojektien suhteen.
Asia käy ilmi Ilta-Sanomien satelliittiyhtiö Planet Labsilta tilaamista satelliittikuvista. Niitä arvioi IS:n pyynnöstä avointen lähteiden tiedustelua tekevän Black Bird Groupin asiantuntija Pasi Paroinen.
Lue lisää: Odotetut satelliittikuvat julki: Venäjän tukikohdista paljastuu suuria tuhoja
– Käytännössä niissä ei ole mitään hirveän mainitsemisen arvoista muutosta tapahtunut, Paroinen tiivistää.
Yhtä kuvista paljastunutta asiaa Paroinen sen sijaan hämmästelee. Ukraina on iskenyt useaan otteeseen Venäjän sotilaslentokentille – viimeksi marraskuun lopussa Taganrogin lentokonetehtaan kentälle Rostovin alueella.
Hyvin muistissa on myös Ukrainan touko-kesäkuun vaihteessa toteuttama massiivinen isku Venäjän viiteen lentotukikohtaan. Iskuissa tuhoutui yli 10 Venäjän ilmavoimien pommi- ja kuljetuskonetta. Taganrogissa näyttäisi satelliittikuvien perusteella vaurioituneen kaksi lentokonetta.
Paroinen ihmettelee, ettei Venäjä ole alkanut tästä huolimatta rakentaa sotakoneilleen suojia.
– Omiin silmiini ei näy hangaareja eikä edes mitään merkkejä siitä, että lentokonesuojia olisi alettu rakentaa. Hyvin verkkaiselta näyttää, Paroinen kummastelee.
– Taganrogin esimerkki kertoo, että Ukraina edelleen iskee lentokentille. Ukraina ei välttämättä saa isoa iskua toteutettua, mutta pienemmille iskuille on uhka koko ajan olemassa.
Paroinen huomauttaa, että Taganrogin lentokonetehtaan lentokentällä ei ole koneille suojia. Niitä ei ole rakennettu myöskään pohjoispuolella olevalle sotilaslentokentälle. Eikä sen puoleen itärajan tuntumaan, vaikka Olenjan lentotukikohta oli yksi Ukrainan kohteista kesällä.
Paroisen mukaan sotastrategisesti jokaiselle lentokentälle pitäisi rakentaa lentokonesuojat.
Miksi näin ei tapahdu?
Pasi Paroinen Kuva: Pasi Paroisen kotialbumi
– Ei sen luulisi olevan niin vaikeaa! Ehkä Venäjällä luotetaan sitten omaan ilmapuolustukseen. Täytyy myös muistaa, että oma lisänsä on siinä, että Venäjällä on lentokenttiä todella paljon plus vielä päälle tällaiset puoliaktiiviset lentokentät, jotka voidaan ottaa tarvittaessa käyttöön. Eli suojattavia kohteitakin olisi ihan älyttömästi, Paroinen sanoo.
– Sama ongelma on tietysti Yhdysvalloilla Tyynen valtameren tukikohdissa. Esimerkiksi Guamissa ei ole lentokoneille suojia. Siitä on puhuttu jo monta vuotta ja tiedostetaan sen olevan vakava uhka. Mitään ei kuitenkaan tapahdu.
Muutoin satelliittikuvissa itärajan takana ei näy isoja muutoksia.
– Alakurtin tukikohdassa näkyy vähäinen määrä kalustoa, mutta kuorma-autotkin ovat suunnilleen samoilla paikoilla kuin aikaisemmin. Alakurttiin on rakennettu kolme uutta varastorakennusta, mutta nekin on rakennettu jo vuoden 2024 aikana.
– On turvallista sanoa, että Alakurtissa varusmieskoulutus jatkuu, ja sieltä lähetetään Ukrainaan täydennysmiehiä. Kolmea uutta varastorakennusta lukuun ottamatta mitään merkittävää rakennusprojektia ei ole näkyvissä, Paroinen painottaa.
Karjalan kannaksella sijaitsevassa Kamenkan tukikohdassakaan ei näy satelliittikuvissa mitään uutta ja mullistavaa.
– Kuvan keskivaiheilla näkyy iso telttaleiri, mutta se on ollut Kamenkassa jo pitkään. Se liittyy siihen, että Kamenkassa toiminut 138. motorisoitu jalkaväkiprikaati on laajennettu divisioonaksi. Ja koska aikaisemmin prikaatille mitoitettu varuskunta on nyt divisioona, osa miehistä nukkuu teltoissa ulkona, Paroinen sanoo.
Paroisen mukaan on oletettavaa, että Kamenkaan rakennetaan lisää majoitusrakennuksia.
Hän sanoo, että kuvissa näkyy kalustoa ”juuri sen verran, että harjoitustoimintaa ylläpidetään”.
– Varikolla näkyy jonkin verran kalustoa, vähänlaisesti. Lähimaastoon on rakennettu juoksuhautoja ja poteroita. Se on vain merkki siitä, että siellä harjoitellaan, Paroinen kuvaa.
Sama näkyy myös Pietarin eteläpuolella olevassa Lugassa. Varuskunta on laajennettu prikaatista divisioonaksi, ja sen johdosta alueelle on rakennettu uutta majoituskapasiteettia.
Pihkovan lentotukikohdasta Paroinen mainitsee, että lentokenttä on 19. lokakuuta otetussa satelliittikuvassa lähes autio.
– Kenttä on todella tyhjä, siellä ei näy yhtään mitään. Kentällä on aikaisemmin ollut ainakin Iljushin-kuljetuskoneita, mutta onko koneet nyt siirretty muualle? Vai ovatko koneet sitten aktiivisessa käytössä toisaalla?
Kuolan niemimaalla sijaitsevasta Olenjan lentotukikohdasta Paroinen huomaa, että Ukrainan viime kesänä tekemää iskua ei enää kuvasta näy.
– Iskun jäljet on siivottu pois. Kentällä näkyy jonkin verran Tupolev Tu-22M -pommikoneita sekä muutama isompi pommi- ja rahtikone. Todennäköisesti iso osa niistä ei ole välttämättä lentokuntoisia, Paroinen sanoo.
Hän lisää, että itärajan tuntumassa Venäjällä on muitakin sotilastukikohtia ja varuskuntia.
– Siellä on kourallinen kohteita, joissa rakennetaan jotakin. Ei ole tullut vastaan, että mitään isoa.
Ne liittyvät Paroisen mukaan siihen, että Leningradin sotilaspiiri on palautettu omaksi hallinnolliseksi alueekseen ja maavoimien prikaateja on laajennettu divisiooniksi.
Onko odotettavissa, että itärajalla alkaa kunnolla tapahtua, kun sota Ukrainassa joskus päättyy?
– Se jää nähtäväksi, missä määrin laajennukset tapahtuvat. Venäjällä on 20:n viime vuoden aikana yksiköitä supistettu ja laajennettu moneen kertaan.
– Sodan vaikutus ja Suomen Nato-jäsenyys ovat vaikuttaneet jonkin verran siihen, että Venäjä haluaa vahvistaa Suomen lähellä olevia joukkoja. Laajennukset prikaateista divisiooniksi ovat kuitenkin meneillään koko Venäjän asevoimissa, eli itsessään se ei ole reaktio Suomen Nato-jäsenyyteen, Paroinen painottaa.