Aleksi luuli pysäköivänsä normaalille parkkipaikalle. Hän sai kuitenkin sakot, koska kaupungin mukaan jalkakäytävän kanttikivi määrittää parkkipaikan pituuden.
Aleksin kesäkuussa ottama kuva pysäköinnistään. Vastauksen oikaisuvaatimukseensa hän sai marraskuun lopussa. LUKIJAN KUVA
Autoilijan on toisinaan vaikea tietää, mihin saa pysäköidä ja mihin ei. Jos katualueen päättyminen ja maaston alkaminen määritellään jalkakäytävää reunustavan kanttikiven mukaan, tehtävä muuttuu jokseenkin mahdottomaksi.
Tällainen määrittely löytyy kuitenkin Aleksin saaman parkkisakon eli virallisemmin pysäköintivirhemaksun perustelusta. Hän oli pysäköinyt autonsa Majavatien päähän Helsingin Herttoniemessä.
Tien päässä on tuttu sinivalkoinen P-merkki eli virallisesti liikennemerkki E2 (pysäköintipaikka) ja sen lisäksi liikennemerkki E4 (ajoneuvojen sijoitus pysäköintipaikalla), joka näyttää, että autot on pysäköitävä rinnakkain.
Tällaisen autorivin päähän Aleksi pysäköi kesällä autonsa. Kuva otettu joulukuuun alussa samasta paikasta. Liikennemerkit osoittavat vain sallitun pysäköinnin alkamispaikan ja autojen pysäköintisuunnan. Juha Jaakkonen
Aleksi pysäköi autonsa rivin jatkoksi. Siinä kohdassa ei ollut minkäänlaista liikennemerkkiä kertomassa parkkirivistön päättymisestä. Asfaltti tosin päättyi, ja Aleksin auto jäi osittain hiekalle.
Hiekkaisella alueella oli kuitenkin pysäköintipaikkoja. Siitä kertoivat kyltit, joissa luki ”varattu”, ja yhdellä tällaisella paikalla oli auto pysäköitynäkin. Aleksi ei pysäköinyt varatulle paikalle vaan alueen vastakkaiselle reunalle.
Majavatien päässä on tällainen kääntöpaikka. Aleksin auto oli vasemmalla näkyvän rivin päässä. Oikealla on varattuja parkkipaikkoja asfaltoidun alueen ulkopuolella. Juha Jaakkonen
Aleksi sai pysäköintivirhemaksun luvattomasta maastopysäköinnistä. Koska hän ei omasta mielestään ollut pysäköinyt maastoon, hän ei heti maksanut parkkisakkoaan.
– Tein oikaisuvaatimuksen, koska mielestäni maaston määrittely ei tässä tapauksessa ole mitenkään selkeä, Aleksi kertoo.
Kanttikivi ratkaisee
Yli viisi kuukautta tapahtuman jälkeen hän sai vastauksen: oikaisuvaatimus hylätään. Mukana oli perustelukin, joka sai Aleksin hämmästymään.
Helsingin kaupungin pysäköinninvalvonnan mukaan ”ajoneuvo on tässä tapauksessa sijainnut kokonaan maastoksi katsottavalla alueella. Katualue päättyy samaan kohtaan kuin kanttikivellä reunustettu jalkakäytävä”.
– Olisin muuten hyväksynyt kohtaloni, koska auto oli osittain päällystämättömällä alueella, mutta päätöksen perustelu on hieman pöyristyttävä. Ilmeisesti pysäköinti olisi ollut luvaton, vaikka auto olisikin ollut kokonaan asfaltilla, Aleksi kertoo.
Hänen mukaansa auto olisi mahtunut kokonaan päällystetylle tieosuudelle, ellei siinä olisi ollut toista autoa. Kaupungin mainitsema kanttikivetys on kuitenkin päättynyt jo aiemmin.
Tämän jutun kirjoittaja on todennut saman valokuvatessaan paikkaa. Testimielessä auto pysäköitiin kuvauksen ajaksi kanttikiven jälkeiselle osalle, jossa on asfalttia.
Tarkkasilmäinen voi todeta, että jalkakäytävää reunustava kanttikivi päättyy ennen oikeanpuoleista autoa. Siitä syystä auto on maastossa ja saisi pysäköintivirhemaksun. Juha Jaakkonen
Oheisessa kuvassa kurainen Opel on siis kaupungin tulkinnan mukaan kokonaan maastossa ja sakkopaikalla, vaikka sen oikealla puolella näkyy asfalttia ennen hiekkaosuuden alkamista.
On kuitenkin todettava, ettei asfaltin ja hiekan raja ole täsmällisen suora. Kun auton ajaa lähelle asfaltin reunaa, auton oikea etupyörä osuu mutaan. Päällystetyn alueen kulmasta ikään kuin puuttuu pala asfalttia.
Asfalttikin maastoa
Katualueen ja maaston raja on Aleksin mukaan määritelty kaupungin antamassa perustelussa vähintäänkin erikoisesti.
– Minun olisi pitänyt jostain ihmeestä tietää, että jopa asfaltoitu kohta on maastoa, koska rotvalli loppuu ennen päällysteen loppumista. Mielestäni on oikeusturvan näkökulmasta vähän kyseenalaista, että autoilijan pitäisi tässä tapauksessa ilman mitään erillisiä merkintöjä tietää, mihin kohtaan ei enää saa pysäköidä, Aleksi hämmästelee.
Saman kääntöpaikan vastakkaisella puolella pysäköintirivistön alkaminen ja loppuminen on ilmoitettu täsmällisesti. Kuvan etulalla näkyy kohta, johon Aleksi pysäköi kesällä. Juha Jaakkonen
Toimitus pyysi asiaan tarkentavia perusteluja Helsingin kunnalliselta pysäköinninvalvojalta, mutta jutun kirjoittamiseen mennessä emme ole saaneet vastausta. Julkaisemme kyllä kaupungin vastauksen, jos sellaisen saamme.
Kerro näkemyksesi alla olevaan kommenttilaatikkoon. Voit myös kertoa omista parkkisakkokokemuksistasi.