Kenenkään ei pitäisi käyttää valitusoikeutta väärin.
Julkisista päätöksistä valittaminen on länsimaisessa demokratiassa kansalaisen perusoikeus.
Tänä vuonna Tampereella on havahduttu siihen, miten tuota tärkeää oikeutta voi käyttää väärin. Niin sanottu sarjavalittaja on hyödyntänyt kansalaisoikeuttaan valittamalla lähes sadasta viranomaispäätöksestä, joista suurin osa on liittynyt Tampereen asunto- ja kiinteistölautakunnan omakotitonttien varaamista, vuokraamista tai myyntiä koskeviin päätöksiin.
Valitukset ovat merkittävästi viivästyttäneet lukuisten rakennushankkeiden etenemistä, ja peruipa Tampereen kaupunki myös osallistumisensa jääkiekon World Cup -hakuhankkeeseen, kun tästäkin tehtiin valitus.
Valitusoikeuden väärinkäytöllä voi olla yhteiskunnan toimintaan erittäin vahingollisia vaikutuksia. Siksi kenenkään ei pitäisi käyttää sitä väärin. Tähän asti Suomessa on tuudittauduttu siihen, että kansalaiset toimivat vastuullisesti, mutta nyt tilanne on ainakin Tampereella muuttunut sellaiseksi, että nykyiset pelisäännöt eivät toimi.
Ylöjärveläinen yrittäjäneuvos Reijo Karppinen teki jo kansalaisaloitteen, jossa hän ehdottaa valituksiin toimistomaksua. Keinoja on muitakin. Valitusoikeutta voisi rajoittaa lailla tai sarjavalittamisen kynnystä nostaa muilla tavoin.
Kyse on hyvin vakavasta asiasta. Samalla on paljastunut yksi suomalaisen yhteiskunnan heikko kohta. Pahantahtoinen vieraan vallan toimija voisi valitusasetta ja bulvaaneja käyttämällä halvaannuttaa suomalaista yhteiskuntaa merkittävästi ja pitkäaikaisesti. Muuttunut maailmantilanne on syytä ottaa huomioon myös tässä, jos ja kun lakimuutoksia mietitään.
Valituksista kärsivät voivat nykylainsäädännönkin aikana hakea oikeutta. Tampereen kaupunki teki jo sarjavalittajasta tutkintapyynnön ja poliisi tutkii rikosepäilyä rikosnimikkeellä kiristyksen yritys. Esitutkinnan odotetaan kestävän kuukausia.
Valitusoikeuteen puuttuminen on poliitikoille vaikea pala puoluekannasta riippumatta. Silti joko nykyisen tai seuraavan hallituksen pitää tehdä asialle jotain. Valittamisen käyttäminen kiusanteon välineenä ei tee oikeutta niille, joilla on painava henkilökohtainen syy puolustaa omaa intressiään itseään koskevassa päätöksenteossa.
Valitusten aiheuttamat viivästykset heikentävät lisäksi rakennusteollisuuden elpymistä ahdingosta ja vaikuttavat myös alan työllisyyteen. Jopa inhimillisistä tragedioista voidaan puhua niissä tapauksissa, kun perhe on valmis rakentamaan itselleen kodin, mutta valitusten takia hanke viivästyy huomattavasti tai jopa peruuntuu.
Suomi tarvitsee tässäkin asiassa yhteen hiileen puhaltamista, ei eripuraa.