Linnan vieraan Idil Husseinin pidättäytyminen kättelystä on herättänyt tunteita, jopa raivoa sosiaalisen median kanavilla. Tutkija avaa uskontoon liittyviä sääntöjä ja kulttuurisia eroavaisuuksia. Hän muistuttaa, että kättelemättömyys ei koske kaikkia muslimeita.
Somessa on puhututtanut Idil Husseinin tervehtimistapa Linnan juhlissa. Hussein on ensimmäinen Suomessa tohtoriksi väitellyt somalitaustainen nainen. Roosa Bröijer
Sosiaalisessa mediassa on ihmetyttänyt Linnan juhlissa nähty tilanne, jossa filosofian tohtori Idil Hussein ei kätellyt tasavallan presidentti Alexander Stubbia. Hussein tervehti Stubbia nostamalla käden sydämelle ja niiasi. Hussein kätteli Valtiosalissa kuitenkin Suzanne Innes-Stubbia.
Hussein kertoi eilen, ettei kätellyt Stubbia uskontonsa vuoksi.
– Se ei ole mikään salaisuus, hän sanoi.
– Muslimeita on maailmassa yli kaksi miljardia, joista jotkut kättelevät vastakkaisia (itselleen ei-sukua olevia) sukupuolen jäseniä, kun taas toiset eivät – molemmat vaihtoehdot ovat täysin ok.
Idil Hussein kertoi varmistaneensa etukäteen presidentin kansliasta, onko hänen oma tervehdyksensä sovelias.
Osa muslimeista, naisista tai miehistä, ei koskaan kättele vastakkaisen sukupuolen edustajaa, kertoo uskontotieteen ja islamin tutkimuksen dosentti Teemu Pauha Helsingin yliopistosta.
– Monien muslimioppineiden mukaan muslimi ei saa kätellä tai muuten koskea sellaista toisen sukupuolen edustajaa, jonka kanssa voisi periaatteessa mennä naimisiin – eli käytännössä muita kuin lähisukulaisia.
Pauhan mukaan oppineet pyrkivät aina perustelemaan tulkintansa Koraanilla ja profeetta Muhammadin esimerkillä.
– Tässäkin tapauksessa on eräitä haditheja, eli profeetan perimätietoja, hänen sanojaan ja tekojaan koskevia kertomuksia, joilla käytäntöä perustellaan. Kiellon tarkoituksena on vähentää sellaisia tilanteita, jotka saattaisivat johtaa sopimattomaan läheisyyteen.
Monien muslimioppineiden mukaan minkäänlainen fyysinen kontakti vastakkaisen sukupuolen kanssa ei ole sallittua, jos hänen kanssaan ei ole naimisissa tai jos hän ei ole lähisukulainen. Roosa Bröijer
Kiusallinen poskisuudelma?
Pauha huomauttaa, että kosketukseen liittyy erilaisissa kulttuureissa erilaisia merkityksiä. Jossakin kulttuurissa täysin arkipäiväinen kosketus voi näyttäytyä eroottisena jossakin toisessa kulttuurissa. Pauha ottaa esimerkiksi poskisuudelman. Se on tavallinen tapa tervehtiä monessa osassa Eurooppaa.
– Moni suomalainen ei ole tottunut tervehtimään poskisuukolla ja kokee ne epämukaviksi silloinkin, kun on itse maassa, jossa suudelma on normaali tervehdys.
Pauhan mukaan joidenkin muslimioppineiden mukaan vastakkaisen sukupuolen kättely onkin sallittua sellaisissa kulttuureissa, joissa kättely on yleinen tapa, kuten Suomessa, eikä kosketukseen liity mitään eroottista.
Viime kädessä se, kätteleekö vai ei, on jokaisen oma päätös.
– Kättely ja kättelemättömyys on myös sikäli uskovan ja Jumalan välinen asia, että siitä ei islamilaisessa laintulkinnassa ole esimerkiksi mitään määrättyä rangaistusta, vaan seuraukset tulevat Jumalalta.
– Islamissa on yleinen ajatus, että Jumala pitää lukua ihmisten teoista – niin hyvistä kuin pahoista – ja jokainen tulee saamaan ansionsa mukaan tässä elämässä tai viimeistään tuonpuoleisessa.
Miksi paljon tunteita?
Miksi se, ettei joku halua kätellä, herättää Suomessa niin paljon tunteita?
Pauha kertoo, että uskontotieteellisen rituaalitutkimuksen mukaan kättelyn kaltaiset rituaalit ovat tärkeitä siksi, että ne ovat tapa osoittaa, että kuuluu ryhmään.
– Kättelystä pidättäytyminen loukkaakin ehkä ennen muuta siksi, että yhteisestä rituaalista pidättäytyminen nähdään helposti merkkinä siitä, ettei halua kuulua yhteiseen ryhmään – tässä tapauksessa suomalaiseen kulttuuriin.
Ihmiset suhtautuvat tapoihin eri tavoilla. Asiaan vaikuttaa myös se, mihin on tottunut. Moni suomalainen voi kokea poskisuudelmat epämiellyttäviksi. Adobe stock/AOP