Jäsenmaat saivat sovun siitä, että niin sanottuja palautuskeskuksia voi avata EU:n ulkopuolelle.
EU-maat sopivat maanantaina maahanmuuttoa koskevista tiukennuksista Brysselissä pidetyssä sisäministerikokouksessa.
Hyväksytty esitys sisältää palautuskeskuksien käyttöönoton EU:n ulkopuolella. Esityksen mukaan jäsenmaat voisivat palauttaa luvattomasti unionissa oleskelevia ihmisiä EU:n ulkopuolisiin maihin, jotka EU on määritellyt turvallisiksi. Kyseisten maiden ei tarvitsisi olla siirtolaisten lähtömaita. Niin jäsenmaat itse kuin EU voivat neuvotella näistä sopimuksista kolmansien maiden kanssa.
– Tämä mahdollistaa jäsenmaille palautuskeskusten perustamisen joko kauttakulkukeskuksiksi, joissa luvattomasti oleskelevien maahanmuuttajien asiat käsitellään ennen heidän lähettämistään kotimaihinsa, tai laitoksiksi, joissa henkilöä voidaan pitää pidemmän aikaa, Tanskan maahanmuuttoministeri Rasmus Stoklund kertoi toimittajille maanantaina.
EU:n mukaan nykyisin kolme neljästä palautuspäätöksen saaneesta maahanmuuttajasta jää unionin alueelle lähtemisen sijaan.
Uutistoimisto AFP:n mukaan luvaton maahantulo EU-alueelle on vähentynyt 20 prosenttia kuluvana vuonna, mutta EU-maissa on silti koettu painetta palautuksien tehostamiselle. Maahanmuuton tiukennuksia on nopeuttanut entisestään EU:n puheenjohtajamaa Tanskan perinteisen tiukka linja maahanmuuttoon.
EU-parlamentin on seuraavaksi hyväksyttävä esitys.
Niin sanotut palautuskeskukset ovat oikeudellisesti hyvin vaikea asia. Monet kansalaisjärjestöt ovat kritisoineet niitä. Muun muassa Amnesty International ja Human Rights Watch varoittivat kesällä julkaistussa kansalaisjärjestöjen yhteiskirjeessä, että maahanmuuton tiukennukset voivat johtaa laittomiin palautuksiin sekä mielivaltaisiin pidätyksiin.
Järjestöt nostivat muun muassa esille, ettei EU:lla ole kykyä valvoa riittävästi mahdollisia ihmisoikeusloukkauksia unionin ulkopuolella. Järjestöt huomauttavat, että esimerkiksi Australian ulkorajoilla, joilla vastaava järjestelmä on käytössä, järjestelmä on aiheuttanut ”mittaamatonta inhimillistä kärsimystä ja oikeuksien loukkauksia”.
– Seurauksena syntyy jatkuvia ihmisoikeusloukkauksia, kuten epäinhimillistä ja halventavaa kohtelua, laiminlyöntiä, oikeusavun puutetta, erityistarpeiden tunnistamisen ja tuen puutetta sekä perheiden erottamista, järjestöt totesivat.