Suomenkin rahoittamat YK-järjestöt maksoivat Syyrian keskustiedustelupalvelun omistamalle yhtiölle 11 miljoonaa dollaria sisällissodan vuosina.
Samaan aikaan diktaattori Bašar al-Assadin hallinto tukahdutti kansannousua raa’alla väkivallalla.
– YK:n avustusrahaa päätyi suoraan hallinnon taskuun. Hallinto rahoitti tällä turvallisuuskoneistoa, joka vangitsi ja tappoi kymmeniä tuhansia syyrialaisia sekä sotakoneistoa, joka pommitti ja kaasutti [kemiallisilla aseilla] kansalaisiaan yli vuosikymmenen ajan, tiivistää Emma Beals.
Hän on yhdysvaltalaisen Lähi-idän instituutin vieraileva tutkija, joka kommentoi tuoretta paljastusta kansainväliselle tutkivien toimittajien verkostolle ICIJ:lle.
Asia selviää ympäri maailmaa uutisoidusta uudesta tietovuodosta, Damaskos-dokumenteista. Vuoto paljastaa uusia tietoja al-Assadin sortohallinnon tiedustelupalveluista sekä vangittujen ihmisten kiduttamisesta ja sen peittelystä.
Yle oli mukana ICIJ:n johtamassa projektissa, jossa saksalaiselle yleisradio NDR:lle vuodettuja asiakirjoja tutkittiin.
Katso videolta, mistä tietovuodossa on kyse:
Useiden Syyriassa toimivien YK-järjestöjen käyttämän turvallisuus- ja vartiointifirma Šuruqin omisti salaa valtiollinen tiedustelupalvelu GID, selviää ICIJ:n tutkimista Damaskos-dokumenteista ja muista sille vuodetuista asiakirjoista.
Pahamaineinen ja pelätty GID oli al-Assadin aikana Syyrian suurin siviilitiedustelupalvelu, joka muun muassa vakoili ja kidutti siviilejä.
Samaan aikaan kun viisi YK-järjestöä maksoi tiedustelupalvelun alaiselle yhtiölle rahaa, YK laati raportteja samaisen tiedustelupalvelun rikoksista, kuten al-Assadin hallintoa vastustaneiden ihmisten kiduttamisesta ja heille tehdystä seksuaalisesta väkivallasta.
Suurimman potin eli yhdeksän miljoonaa dollaria Šuruqille maksoi YK:n kehitysohjelma UNDP. Muita asiakkaita olivat Maailman ruokaohjelma WFP, Maailman terveysjärjestö WHO, lastenjärjestö Unicef sekä pakolaisjärjestö UNHCR.
YK:n järjestöt saavat rahoitusta muun muassa suoraan jäsenmailta.
Suomi on tukenut kaikkien edellämainittujen toimintaa Syyriassa yhteensä noin 50 miljoonalla eurolla vuosina 2014–24. Kyseisellä ajanjaksolla Šuruq kuului al-Assadin tiedustelupalvelulle ja YK-järjestöt maksoivat sille asiakkaan roolissa yhteensä noin 10 miljoonaa euroa.
Avaa kuvien katselu
Suomi isännöi tammikuussa 2017 tilaisuutta, jossa esiteltiin YK:n silloista humanitaarista suunnitelmaa Syyriaan ja lähialueille. Kuvassa vasemmalta kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.), UNHCR:n pääsihteeri Filippo Grandi ja UNDP:n pääjohtaja Helen Clark. Kuva: Jarno Kuusinen / AOP
Syyria oli al-Assadin aikana erittäin haastava toimintamaa kehitystyölle ja humanitaariselle avulle, kertoo ulkoministeriön Lähi-idän yksikön päällikön sijainen Anna Hakala Ylelle. Hän muistuttaa, että YK vastaa itse toimintaansa liittyvistä riskeistä ja riskienhallinnasta.
– Ulkoministeriö suhtautuu aina erittäin vakavasti siihen, jos varojen väärinkäytöksiä käy ilmi. Ulkoministeriö edellyttää, että YK selvittää mahdolliset epäilyt nopeasti ja kattavasti, Hakala sanoo.
YK on edelleen saman yhtiön asiakas
Aiemmin on tiedetty, että monilla YK:n palveluntuottajilla Syyriassa oli yhteyksiä al-Assadin hallinnon sisäpiiriin. YK:ta oli myös aiemmin arvosteltu al-Assadin ystävien ja sukulaisten ottamisesta Syyriassa toimivien järjestöjensä palkkalistoille.
Nyt paljastuneet tiedot osoittavat ensimmäistä kertaa räikeän tapauksen, jossa YK-järjestöt olivat al-Assadin tiedustelupalvelun alaisen yhtiön asiakkaita.
Avaa kuvien katselu
Šuruqin johtaja kiistää ICIJ:lle, että yhtiön omisti tiedustelupalvelu GID. Hallinnon vuodettu sisäinen viestinvaihto kertoo toista tarinaa: siinä muun muassa sama johtaja sanoo suoraan, että Šuruqin omisti GID. Kuva: Molly Crabapple / ICIJ
Šuruq on järjestänyt vartiointia YK:n toimistoille ja työntekijöille Syyriassa. YK teki sisällissodan aikana vuosina 2014–24 turvallisuusyhtiön kanssa yli 130 sopimusta ja tilausta.
Al-Assadin hallinnon kaatumisen jälkeen Šuruq ei lakannut olemasta, vaan brändäsi itsensä uudelleen. Se teki itselleen uuden logon Syyrian uudella lipulla ja jatkaa toimintaansa maan uuden hallinnon luvalla.
YK:n Syyrian-yksikkö kertoo ICIJ:lle, että sen järjestöt käyttävät Šuruqin palveluita edelleen.
Vuoto: Syyria painosti ja vakoili YK:ta
Šuruqin palveluiden ostaminen oli al-Assadin aikana YK:lle ainakin osin olosuhteiden pakon sanelemaa.
YK:n vaatimukset täyttävät turvallisuusfirmat olivat maassa vähissä, ja Syyrian hallinto pystyi estämään ulkomaisten yritysten toiminnan maassa.
Vuodetussa sisäisessä muistiossa Syyrian silloinen ulkoministeri Faisal Mekdad painotti, että YK:n haluttiin käyttävän paikallista turvallisuusfirmaa, jotta Syyrian hallinto pystyisi sen kautta seuraamaan YK:n työntekijöiden tekemisiä.
Asiakirjojen mukaan YK siis käytännössä maksoi rahaa siitä hyvästä, että sitä itseään vakoiltiin.
Šuruq kiistää vakoilun, ja YK:n mukaan sillä ei ole tietoa sellaisen tapahtuneen.
Vuonna 2022 YK päätti uudelleenarvioida sopimuksiaan Šuruqin kanssa. Vuodettujen asiakirjojen mukaan Syyrian tiedusteluviranomaiset kiirehtivät tuolloin painostamaan järjestöjä jatkamaan sopimuksia – ja niitä jatkettiinkin.
YK:n mukaan sillä ei ole tietoa virkahenkilöidensä painostamisesta asiassa.
Avaa kuvien katselu
Palaneita arkistointikaappeja tiedustelupalvelu GID:n toimistossa Suwaydassa 26. joulukuuta 2024. Mediatietojen mukaan al-Assadin sotilaat polttivat asiakirjoja hallinnon kaatuessa. Kuva: Emin Sansar / AOP”Tahallista tai huolimatonta”
Kommenteissaan ICIJ:lle YK:n Syyrian-maayksikkö sanoo, ettei sillä ollut palveluita ostaessaan tietoa siitä, että Šuruqin omisti al-Assadin turvallisuuspalvelu.
Ihmisoikeusjärjestöt olivat tosin varoittaneet YK:ta Šuruqin läheisistä yhteyksistä al-Assadin hallintoon jo vuonna 2022.
YK:n mukaan al-Assadin aikainen Syyria oli sen järjestöille erittäin monimutkainen toimintaympäristö. Paikallisten palveluntarjoajien taustoja tarkistettaessa viranomaislähteisiin ei voinut luottaa, joten niitä arvioitiin myös avointen lähteiden tiedustelulla ja mediaraportteja tutkimalla.
YK kertoo pitäneensä Šuruqia korkean riskin palveluntuottajana. Sen kanssa jatkettiin sopimuksia siksi, että varteenotettavia vaihtoehtoja ei ollut – lukuun ottamatta toista, yhtä riskialttiina pidettyä firmaa.
– Šuruq tarjosi parempaa vastinetta rahoille, YK:n maayksikkö sanoo lähettämässään kirjallisessa vastauksessa.
ICIJ:lle puhunut entinen, nimettömänä pysyttelevä YK:n virkamies näkee vakavia puutteita järjestöjen harjoittamassa taustojen tarkastamisessa:
– Tämä on johtunut joko tahallisuudesta tai huolimattomuudesta. Jos kyseessä kerran oli monimutkainen toimintaympäristö, olisi syytä odottaa, että YK tekee hemmetin kenttätyönsä ja selvittää, kuka on oikeasti minkäkin takana.