Maanantaina uutisoitu tieto teatterineuvos Eila Roineen, 94, kuolemasta kosketti erityisellä tavalla eri-ikäisiä tamperelaisia. Pitkä ja monipuolinen työura ja poikkeuksellinen persoonallisuus jätti monenlaisia muistoja.
Teatterinäyttämöllä Eila Roine nähtiin seitsemällä vuosikymmenellä 1940-luvulta 2010-luvulle. Tampereen Työväen Teatterin ensemblessä Roine oli monipuolinen ja työteliäs luottonäyttelijä, vaikka suurimpina tähtinä loistivat vuosikymmenten aikana monet muut Sylvi Salosesta Veikko Sinisaloon.
Noustessaan viimeistä kertaa yleisön edessä teatterinäyttämölle elämäkertateoksensa julkistustilaisuudessa Kellariteatterissa toukokuussa 2023 juhlakalu muisteli mielihalulla kollegoitaan vuosien varrelta. Samassa tilaisuudessa hän kertoi vaalineensa isältään Eero Roineelta saamaansa oppia siitä, että ystävällisyys ei maksa mitään ja monesti poikii muutakin hyvää. Tätä hän toteutti elämässään esimerkillisesti, vakuuttavat Eila Roineen tunteneet.
Eila Roine oli monella tapaa suuri näyttelijä ilman minkäänlaisia diivan elkeitä.
TTT:n näyttelijästä tuli jo yli 60 vuotta sitten tv:stä tuttu lähes kaikille suomalaisille. 1960-luvulla hän tuli puolisonsa Vili Auvisen kanssa suomalaisiin koteihin Heikkinä ja Kaijana, 1970-luvulla Rintamäkeläisten Helmi Honkosena ja vuosina 1996–2013 Pikku Kakkosen Eila-mummina.
Viimeksi mainitusta hän jaksoi heittää huumoria uhkaamalla palaavansa kummittelemaan, mikäli hänet muistetaan kuoleman jälkeen vain Pikku Kakkosen mummona. Tämänkin roolin onnistumisesta kertoo se, että tv-mummon koskettamat nuoret miehet halusivat halata tavatessaan kadulla tutun hahmon. Osa uskalsi jopa avautua ja kysyä neuvoa elämänvalintoihinsa. Tavoilleen uskollisesti Eila Roine kuunteli kärsivällisesti ja antoi usein elämänviisaat ja arkijärkiset opastuksensa.
Omista töistään Roine muisteli itse mielellään 1990-luvun lopun eläkepäiviensä roolia Madamena Jouko Turkan ohjauksessa näytelmässä Raskaita pettymyksiä rakkaudessa. Turkka halusi rohkeaan ja rankkaan rooliin nimenomaan Roineen. Esitykset täyttivät Kellariteatterin kolmen vuoden ajan. Teatteriyhteisön tukipylväs oli myös kunnianhimoinen taiteilija.
Eila Roine oli ihminen, jonka moni koki tuttavakseen, vaikka ei ollut todellisuudessa koskaan tätä tavannutkaan. Roineesta huokunut lämminhenkisyys, maanläheisyys ja lempeä huumorintaju ovat trendien heilahtelun yläpuolella olevia ajattomia arvoja ja ominaisuuksia.
Persoonallisuutensa ja vahvan työperintönsä takia Eila Roine on esimerkki ihmisestä, joka on poistu keskuudestamme.
