Harry Harkimon Liike Nyt on kokenut kolauksia loikkausten ja kehnosti menneiden kuntavaalien vuoksi. Nyt Harkimo paljastaa, miten hän veisi Suomen ja oman puolueensa uuteen kukoistukseen.
puheensorina katkeaa kuin veitsellä leikaten. Helsinkiläisen baarin nurkka hiljenee äkkiä.
Sitten Liike Nytin puheenjohtaja Harry ”Hjallis” Harkimo aloittaa palopuheensa siitä, mitä kaikkea Suomessa täytyy muuttaa.
– Suomella ei ole minkäännäköistä visiota siitä, mihin tätä maata halutaan viedä tulevaisuudessa, hän pauhaa.
Harkimolla on Suomen tulevaisuudesta omasta mielestään kirkas näkemys, mutta mennään siihen myöhemmin.
Liike Nytin kannalta tärkeämpää on toinen missio. Sitä varten baariin on kokoontunut toista kymmentä keski-ikäistä, vähän paremmin pukeutunutta miestä. Joukossa on myös kourallinen naisia. Tarjolla on kahvia ja Coca-Colaa.
He nyökyttelevät ja hymisevät hyväksyvästi, kun Harkimo saarnaa sotesta, talouskasvusta ja tekoälystä.
He ovat puolueen mahdollisia eduskuntavaaliehdokkaita.
Harkimon puheenvuorosta virisi vilkas keskustelu. Kuva: JUSSI HELTTUNEN
Kevään 2027 eduskuntavaalit ovat Liike Nytin kohtalonkysymys, jonka eteen työ on alkanut.
Puheenjohtaja Harkimo on kiertänyt syksyn mittaan ympäri Suomea houkuttelemassa ihmisiä ehdolle eduskuntavaaleissa. Hän on kiertänyt muun muassa Mikkelissä, Lappeenrannassa ja Uudellamaalla tapaamassa ihmisiä, jotka voisivat olla kiinnostuneita ehdokkuudesta Liike Nytin riveissä. Ensi vuoden puolella alkaa kiertue isoimmissa kaupungeissa.
– Tämä on elämän ja kuoleman missio, Harkimo sanoo.
Puolue tarvitsee jatkajia. Harkimon mukaan se tarkoittaa, että eduskuntaryhmään tarvitaan uusia kasvoja.
– Se on ykkösjuttu tässä koko hommassa.
Uusia vaaleja lähdetään rakentamaan hankalalta pohjalta. Kevään kunta- ja aluevaalit olivat puolueelle karvasta kalkkia. Kuntavaaleissa kannatus putosi neljännekseen vuodesta 2021. Aluevaaleissa kannatus putosi alle kolmannekseen vuoden 2022 vaaleista. Puolueen valtuutettujen määrä romahti.
Isä on ”sataprosenttisen varma” siitä, että Harkimon oma poika Joel Harkimo ei lähde ehdolle. Hän on ollut ehdolla eduskuntavaaleissa kolmesti, joista kaksi kertaa isänsä Liikkeen listoilta. Vuonna 2023 hän sai 2240 ääntä.
– Hän purjehtii nyt maailman ympäri ja siihen menee monta vuotta, isä-Harkimo sanoo.
Joel Harkimo vahvistaa IS:lle, että purjehdusprojektin takia vaalit jäävät väliin.
– Uskon Liike Nytiin. Siitä ei tässä ole kyse, hän sanoo.
Politiikka ei isän mukaan mahdu kahden nuoremman pojan suunnitelmiin. Leo opiskelee ja Dan pelaa jääkiekkoa.
Hjallis Harkimo arvioi, ettei hänen poikansa Joel ole kiinnostunut lähtemään ehdolle seuraavissa eduskuntavaaleissa. Kuva: Tuomas Selänne
Lisäksi puoluetta vaivaavat loikkaukset. Moni tunnettu nimi on siirtynyt muun muassa keskustaan, vihreisiin ja perussuomalaisiin.
Eniten valtuutettuja Liike Nytin riveistä on imuroinut kokoomus. Loikanneiden joukossa ovat esimerkiksi toisena Liike Nytin listalla keväällä 2023 ollut Nina Nummela. Myös tunnetuin Liike Nytin jättäjä, puoluetta perustamassa ollut Mikael Jungner siirtyi kokoomukseen. Hän oli kuntavaaleissa ehdolla Helsingissä, mutta ei tullut valituksi.
– Ne olivat ylivoimaisesti hankalimmat vaalit. Meillä oli kauheasti ongelmia viime vuonna, ja meiltä loikkasi kauheasti ihmisiä, Harkimo tunnustaa.
Nyt katseet on käännetty kuitenkin tulevaisuuteen. Kenenkään kanssa ei ole vielä allekirjoitettu sopimusta ehdokkuudesta, mutta Harkimo luottaa siihen, että listat saadaan täyteen eri puolilla Suomea. Hänen mukaansa kuntavaalien mahalaskulla ei ole ”mitään merkitystä” sen kannalta, mitä keväällä 2027 käy.
”
Meillä oli kauheasti ongelmia viime vuonna.
Harkimo muistuttaa, että kyseessä on kahdet täysin erilaiset vaalit. Hän laskee, että siinä missä kuntavaaleissa tarvitaan 5 000–6 000 ehdokasta, eduskuntavaaleissa listat täyttyvät noin 200 ehdokkaalla.
Aiempien eduskuntavaalien lukujen valossa Liike Nytin suunta on ollut alaspäin. Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa puolue sai Uudellamaalla yli 3 000 ääntä vähemmän kuin vuonna 2019. Harkimon henkilökohtaisesta äänimäärästä suli yli 4 000 ääntä.
– Meille on vaikeaa, kun aletaan äänestää pääministeristä, Harkimo kuittaa viime eduskuntavaalit.
Vuonna 2019 toinen kansanedustaja ei Uudellamaalla jäänyt kauas.
Harkimo oli kerännyt Helsingin keskustaan toista kymmentä eduskuntavaaleista kiinnostunutta. Kuva: JUSSI HELTTUNEN
Harkimo luottaa, että ehdokashankinta onnistuu. Harkimon mukaan pettymys muihin puolueisiin sataa Liike Nytin laariin.
– Nyt on hyvä sauma saada ehdokkaita.
Strategiaa on myös vaihdettu. Aiemmin ehdokkaiden hankkiminen perustui siihen, että Harkimo henkilökohtaisesti soitti valtavasti puheluita ja houkutteli ihmisiä ehdokkaiksi. Tällä kertaa on päätetty tehdä eri tavalla. Sen takia puolueen ydinporukka kiertää tapaamassa mahdollisia ehdokkaita eri puolilla Suomea.
Harkimolla on suunnitelma myös siitä, miten listat täytetään. Hänen mukaansa jokaiseen vaalipiiriin tarvitaan pari tunnettua ehdokasta, joilla on todellinen mahdollisuus päästä läpi. Heidän lisäksi tarvitaan niitä, joilla on mahdollisuus kerätä ääniä.
– Koko äänipotti ratkaisee. Ei kaikkien tarvitse olla niitä tähtiä, vaan tarvitaan sellaisia, joilla on hyvä potentiaali.
Harkimolla on kolme kriteeriä tähtiehdokkaalle. Täytyy olla tunnettu, omalla alallaan uskottava ja ääniä keräävä.
Harkimo tahtoo ehdokkaita eri ammattitaustoista. Hän tahtoo ehdolle ihmisiä, jotka ymmärtävät sotesta ja taloudesta. Myös sukupuolikysymys on tärkeä.
– Sillä on iso merkitys. Tarvitaan yhtä paljon naisia kuin miehiä.
Harkimon mukaan hän on tavannut jo potentiaalisia ehdokkaita. Hän ei paljasta yhtäkään ehdokasta nimeltä vedoten siihen, ettei kenenkään kanssa ole tehty vielä sopimusta ehdokkuudesta.
”
Ei kaikkien tarvitse olla tähtiä.
Harkimolla virtaa riittää edelleen. Hän aikoo itse olla ehdolla vaaleissa. Hän on kuitenkin valmis astumaan sivuun, kun uudet kasvot saadaan mukaan.
– Totta kai. Mun ikä jo sanoo sen.
Vielä vuonna 2027 vaaleissa ehdolle asettuva Harkimo on nyt 72-vuotias. Ensi vaalikauden loppuessa hän on lähes 78-vuotias.
Harkimo luottaa siihen, että riittää ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita hänen vaihtoehdostaan ja jatkamaan politiikkaa Liike Nytin linjalla.
– Ihmiset alkavat miettiä muita vaihtoehtoja, kun nämä muut eivät ole 20 vuoteen saaneet mitään aikaiseksi.
Harkimolla sen sijaan on ajatus siitä, miltä Suomen pitää näyttää kymmenen vuoden päästä. Hänellä on konkreettisia ehdotuksia esimerkiksi opiskelijoiden tulorajojen poistamisesta ja soten remontista. Harkimon mukaan Suomessa pitäisi olla korkeintaan sata kuntaa ja viisi hyvinvointialuetta, jotka huolehtisivat erikoissairaanhoidosta.
Harkimon visio on listattu Liike Nytin kasvuohjelmaan, joka on samalla puolueen vaihtoehtobudjetti. Kuva: JUSSI HELTTUNEN
Aiemmin hän ei ole määritellyt, mitkä kunnat pitäisi lakkauttaa. Vastausta ei tule nytkään, mutta tapa kuntaremonttiin on löytynyt. Mallia otettaisiin Virosta ja Tanskasta, joissa on asetettu alaraja kunnan asukasmäärälle.
– Rajan pitäisi olla tyyppiä 20 000 – 30 000, että meillä olisi sata kuntaa.
Harkimon kova huoli liittyy talouskasvuun. Hän on huolissaan siitä, että Suomi on kehittyneiden maiden OECD:n kasvuraportissa vihonviimeinen.
Harkimon mukaan Suomen täytyisi päättää, mihin keskitytään.
– Me emme koskaan satsaa mihinkään kunnolla. Nyt ollaan olevinaan joka paikassa.
Hän pistäisi paukut kaivosteollisuuteen, puolustukseen ja tekoälyyn. Työn tehokkuuteen ja tuottavuuden kasvuun pitäisi panostaa.
”
Ei tämä mitään rakettitiedettä ole.
Harkimon reseptissä kasvu syntyy pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Vauhtia rahoitukseen hän hakisi yhdistämällä eläkeyhtiöt ja ohjaamalla ulkomaille sijoitettavat rahat kotimaisiin startupeihin.
Startupit vaativat Harkimon mukaan myös muuten vahvempaa tukea. Hän perustaisi Espooseen erityistalousalueen, jota varten raati valitsisi sopivat yritykset. Ideana on, että lupaavat yritykset koottaisiin samoihin tiloihin, jolloin ne voisivat tukeutua toisiinsa tarvittaessa.
Lisäksi tarvittaisiin mittavia verohelpotuksia. Harkimo vapauttaisi yritykset yhteisöverosta kolmeksi ensimmäiseksi vuodeksi ja korottaisi arvonlisäveron alarajaa.
Harkimo ei halua edes ajatella mahdollisuutta, että Liike Nytin pelastaminen ei onnistuisi. Kuva: JUSSI HELTTUNEN
Palataan vielä Harkimon missioon. Mies paaluttaa hyvin selvästi, että kunnianhimoisten suunnitelmien toteuttamiseen tarvitaan valtaa.
Hän ei halua edes ajatella mahdollisuutta, jossa eduskuntavaalien lopputuloksena Liike Nyt ei ole kerännyt uusia kansanedustajia.
– En edes mieti sitä.
Menestyksen ainekset ovat yksinkertaiset. Harkimo luottaa, että homma hoidetaan kotiin.
– Ei tämä mitään rakettitiedettä ole.