Jääkiekon olympia-areenan on tällä tietoa määrä olla valmis vain kolme päivää ennen olympiaturnauksen alkua. Edellisten Italian-olympialaisten rakennustöitä läheltä seurannut Jukka-Pekka Vuorinen kertoo näkemyksensä tilanteesta.
Helmikuun Milanon olympialaisten jääkiekkoareenoiden ympärillä kuohuu kovaa.
Tällä viikolla kansainväliseltä jääkiekkoliitolta tuli vahvistus, että pääareenan kaukalosta on tehty noin metrin lyhyempi kuin NHL:n olettamasta, sarjan standardien mukaisesta (60,96×25,91) kaukalosta.
Vaikka metrin heitto sinne tänne ei kuulosta suurelta, kaukalon pinta-alassa se kuitenkin tarkoittaa lähes 20 neliömetrin pienenemistä.
Kaukalon eksakti koko ei kuitenkaan ole nyt ongelmista suurin. Sen myös NHL varakomissaarinsa Bill Dalyn suulla maanantaina ilmoitti.
Suurempi ongelma on, että koko Santa Giulia -areena on vielä kaksi kuukautta ennen kisoja pahasti keskeneräinen.
Nyt suurimmaksi huolenaiheeksi on noussut areenan jään laatu.
– Jos jää on pelikelvoton, jää on pelikelvoton. On selvää, että jos pelaajat kokevat jään vaaralliseksi, he eivät aio pelata. Niin yksinkertaista se on, Daly paalutti Sportsnetin haastattelussa maanantaina viitaten NHL-pelaajiin, jotka palaavat olympiajäälle 12 vuoden tauon jälkeen.
Kuva Santa Giuliua -areenasta tämän vuoden heinäkuulta. Olympiakiekon päänäyttämön lehtereille on määrä mahtua 16 000 katsojaa. Kuva: REUTERS/Daniele Mascolo
Muun muassa Kanadan NHL-supertähdet saapuvat Milanoon helmikuussa. Kuva viime talven 4 Nations -turnauksesta. Kuva: Christinne Muschi / ZUMA
16 000 katsojaa vetävässä areenassa on määrä pelata olympialaisten aikaan parhaimmillaan kolme ottelua päivässä ja aamuharjoitukset päälle.
Osa miesten ja suurin osa naisten olympiajääkiekon otteluista on tarkoitus pelata Milanon toisessa kisahallissa, joka rakennetaan messukeskukseen.
Kakkoshallissa, Milano Rho -areenassa, on tarkoitus pelata testitapahtuma joulukuun puolivälissä.
Alun perin kyseinen testitapahtuma oli tarkoitus järjestää päähallissa, mutta rakennustöiden viivästymisen takia se jouduttiin perumaan.
– Testitapahtumien järjestäminen myös pääareenassa olisi aivan oleellisen tärkeää, sanoo Jukka-Pekka Vuorinen.
Viime viikolla 1. joulukuuta otettu kuva Milanon Santa Giulia -areenasta, jonka on määrä toimia helmikuussa olympiajääkiekon päänäyttämönä. Kuva: REUTERS/Claudia Greco
Marraskuussa Jääkiekkoleijonaksi numero 286 aateloitu Vuorinen tietää hyvin, mistä puhuu.
Kun Italiassa edellisen kerran järjestettiin talviolympialaiset Torinossa vuonna 2006, Vuorinen työskenteli olympiaorganisaatiossa jääkiekon lajipäällikkönä ja oli myös tiiviisti konsultoimassa rakennustöitä.
Myös tuolloin hommat menivät aivan viime tippaan. Milloin rakennustyömailta löytyi toisen maailmansodan aikainen pommi, milloin italialaiset rakennusmiehet menivät lakkoon.
– Kun italialaiset sitten totesivat, että tästä on tulossa katastrofi, sitten alettiin kyllä painaa yötä päivää, kolmen vuoden ajan ennen kisoja Italiassa asunut Vuorinen muistelee.
– Kun oli kisojen ensimmäinen pelipäivä, aamulla vielä lakaistiin rakennuspölyä ja sementtijäämiä käytäviltä. Komeat sermit eteen, niin yleisölle saatiin ihan siisti vaikutelma.
Vuorinen muistaa, että niin ikään messuhalliin rakennetussa Torinon kisojen kakkoshallissa testitapahtumassa selvisi, että jäädytyslaitteisto on riittämätön.
Jukka-Pekka Vuorinen arkistokuvassa. Kuva: Pekka Sakki
– Tilanne oli se, että 3–4 kuukautta ennen kisoja totesimme, että kaikki jääntekolaitteet on pantava uusiksi. Eivät ne olisi kestäneet kolmen pelin ja useampien harjoitusten päiviä.
NHL:n puhemiehen Dalyn mukaan olympiahallien rakennustöiden on määrä olla valmiita 2. helmikuuta mennessä. Eli vain kolme päivää ennen naisten olympiaturnauksen alkua.
Pääareenan testiturnaustapahtuma on tarkoitus järjestää 9.–11. tammikuuta.
Jos esimerkiksi jäädytyslaitteistoista ilmenee tuolloin puutteita, olympialaisten jääkatastrofi uhkaa muuttui todeksi, koska aika on siinä vaiheessa jo todella vähissä.
– Toivottavasti siellä on varauduttu riittävällä kapasiteetilla, Vuorinen sanoo.
– Koska sitä ei arvaakaan, kuinka kovaksi lämpökuorma muodostuu, kun pelataan useampi peli päivässä, televisiokamerat ovat ns. maksimissaan ja halli täynnä ihmisiä.
Jään kestävyyttä ei pysty täysin testaamaan tyhjässä hallissa.
Vuorinen kertoo, että vuoden 2006 Torinon kisojen pääareenasta löytyi viime metreillä kaikenlaista muutakin korjailtavaa.
– Esimerkiksi kun ruvettiin katsomaan, miten zambonin saa jäälle, kävi ilmi, ettei se edes mahtunut sinne. Katsomot oli rakennettu niin tiiviisti. Osa katsomosta jouduttiin sitten poistamaan.
Kuva Milanon areenasta heinäkuulta. Kuva: REUTERS/Daniele Mascolo
Milanon kiekkofasiliteettien rakennushässäkkä ei ole varsinaisesti loksauttanut Vuorisen leukaa.
– Ei yllätä, Vuorinen hymähtää.
Hän arvelee, että vanha sanonta, mikään ei toimi, mutta kaikki järjestyy, pätee italialaisten hankkeisiin.
– Kulttuuri on sellainen, että jos ei tarvitse tänään aloittaa, niin pohditaan vielä ja aloitetaan vasta huomenna.
– Mutta täytyy vain luottaa omaankin kokemukseen, että kyllä ne sen sitten tekevät valmiiksi. Tai valmis ja valmis on suhteellinen käsite, mutta sanotaan kisakuntoon, Vuorinen lisää.
Urallaan mm. Jääkiekkoliiton ja SM-liigan toimitusjohtajana työskennellyt ja nykyään NHL:n Central Scoutingin Euroopan-toimistoa johtava Jukka-Pekka Vuorinen (6. vas.) oli yksi marraskuussa Jääkiekkoleijoniksi aateloiduista. Kuva: Jussi Eskola