Sähköauton hinta, toimintamatka ja latausverkoston kattavuus huolettavat yhä harvempia suomalaisia.
Sähköauton hankintaan ei liity enää niin paljon mietityttäviä asioita kuin vuosi sitten, ilmenee kyselystä. Kuvassa BMW i5 xDrive40 Touring -sähköauto. TIINA SOMERPURO
Suomalaisten asenne sähköautoilua kohtaan on muuttunut viime vuodesta yllättävän paljon. Ja nimenomaan myönteiseen suuntaan.
Tämä käy ilmi Lähitapiolan toteuttamasta kyselystä, joka toistettiin vuonna 2025 samanlaisena kuin vuonna 2024. Kummallakin kerralla kyselyyn vastasi yli tuhat suomalaista.
Kysymys kuului: Mitkä asiat mietityttävät sähköauton hankinnassa?
Kysymyksen alle oli koottu 16 erillistä kohtaa, joiden lisäksi vielä ”jokin muu asia” ja ”ei mikään edellä mainituista”.
Merkittävin muutos löytyykin juuri tuosta ”ei mikään edellä mainituista” -kohdasta, jonka rastitti tänä vuonna 13 prosenttia vastaajista. Viime vuonna vain 6 prosenttia kertoi, ettei mikään listatuista asioista mietityttänyt sähköauton hankinnassa.
Akut ja lataaminen
Perataan sitten yksittäisiä sähköautoiluun liittyviä asioita, jotka saattavat mietityttää sähköauton hankinnassa. Yksi aihekokonaisuus liittyy akkuihin.
Viime vuonna selvästi yli puolet (56 %) vastaajista suhtautui varauksellisesti sähköautojen akkujen kestävyyteen. Nyt alle puolet (48 %) vastaajista ajattelee niin.
Sähköautojen toimintasäde mietityttää enää 38 prosenttia vastaajista, kun vuosi sitten lukema oli vielä 46 prosenttia.
Sähköautojen latauspaikkojen määrä on kasvanut – ja kasvaa edelleen – kovaa vauhtia. Se ei ole jäänyt kansalaisilta huomaamatta.
Latausverkon kattavuus mietityttää enää 29 prosenttia suomalaisista, kun viime vuonna se mietitytti 44 prosenttia vastaajista.
Sähköauton akkuihin ja lataamiseen liittyvät huolet ovat vähenemään päin. Kuvassa uuden Nissan Leafin CCS-latausportti. Arttu Toivonen
Latausmahdollisuus kotipihassakaan ei mietitytä enää niin useaa kuin vuosi sitten. Prosenttiosuus vastaajista on nyt 28 viime vuoden 44:n sijaan.
Kotilataukseen liittyy kuitenkin yksi riski yli muiden: Ohjeiden vastainen lataaminen tavallisesta suojakosketuspistorasiasta, muistuttaa Lähitapiolan liiketoiminnan ohjauksesta vastaava johtaja Tapani Alaviiri.
Lataukseen saa käyttää vain sähköauton lataukseen tarkoitettuja latausjohtoja ja laitteita. Tavallisia pistorasioita ei myöskään ole suunniteltu kestämään jatkuvaa ja korkeaa kuormitusta.
– Pistorasia tai usein ulkona talon seinässä kulkeva johto voi kuumentua ja pahimmillaan sytyttää seinän palamaan. Myös kaikenlaiset jatkojohtoviritelmät kannattaa jättää suosiolla tekemättä, sillä ne eivät ole paloturvallisia, Alaviiri painottaa.
Sähköauton latausaika mietityttää edelleen yhtä monia kuin viime vuonna. Tosin lukema ei ole kovin korkea, vain 24 prosenttia. Tässä ei eroteltu kotipihassa tai muualla tapahtuvaa lataamista.
Vakuutus ja arvo
Kyselyn on teettänyt pääasiassa vakuutusyhtiönä tunnettu finanssisalan toimija. Siksi yksi kyselyn kohdista pistää silmään mielenkiintoisena poikkeuksena yleisestä linjasta.
Sähköauton vakuutuksen hinta mietityttää nyt 15 prosenttia vastaajista, kun vuosi sitten näin koki 14 prosenttia vastaajista. Lukema ei ole korkea, eikä varsinkaan kasvu, mutta tämä kohta on yksi harvoista, joissa ylipäätään on tapahtunut kasvua viime vuodesta.
Merkittävämpi kasvu löytyy kohdasta ”sähköauton jälleenmyyntiarvo”. Se mietityttää nyt 29 prosenttia vastaajista, kun vuosi sitten lukema oli oli 23 prosenttia.
Auto on yksi kuluttajan arvokkaimpia hankintoja. Siksi sähköautojen hinta on puhuttanut kansaa niin kauan kuin sähköautoja on ollut myynnissä.
Edelleen yli puolet (51 %) vastaajista sanoo, että sähköauton hankintahinta mietityttää. Hienoista muutosta on kuitenkin tapahtunut, sillä hinta mietitytti viime vuonna 54 prosenttia vastaajista.
Sähköauton hinta mietityttää edelleen, ja jälleenmyyntiarvo jopa aiempaan enemmän. Uutta Renault Twingoa voi odottaa Suomeen noin vuoden kuluttua. Arttu Toivonen
Sähköauton käyttöikä mietityttää nyt 28 prosenttia suomalaisista. Vuosi sitten samaa asiaa pohti 32 prosenttia vastaajista.
Sähköauton sopivuus Suomen ilmasto-olosuhteisiin ei ole enää niin huolettava asia kuin viime vuonna, jolloin asia mietitytti 47 prosenttia ja nyt enää 36 prosenttia vastaajista.
Eivät syty helposti
Viime kuukausien suurimmat ladattaviin autoihin liittyneet otsikot ovat tulleet autopaloista. Keravalla syttyi latauksessa ollut sähköauto. Tampereen laajan parkkihallipalon aiheuttajaksi paljastui hybridiauto.
Uutisoiduista paloista huolimatta sähköautopaloissa tai autopaloissa ylipäätään ei ole Alaviirin mukaan pitkällä aikavälillä nähtävissä trendinomaista kasvua.
– Ladattavien autojen turvallisuus ja akkujen kestävyys nousee herkästi otsikoihin, mutta isossa kuvassa suomalaisten huolet sähköauton ostamiseen liittyen ovat itse asiassa laskeneet selvästi. Suomalaiset luottavat sähköautoihin entistä enemmän, Alaviiri huomauttaa.
Lataaminen on yleensä varsin turvallista. Mazda 6e -sähköauto Nesteen latausasemalla. Henri Posa
Latauspisteillä ei myöskään satu yhtenään vahinkoja, vaikka ongelmat nousevatkin toisinaan otsikoihin kuten hiljattain uutisoitu auton kiinni juuttuminen latauslaitteeseen.
Mekaanisia vaurioita
Latausratkaisuja toimittavan ja operoivan Plugitin data osoittaa, että latauspisteillä sattuu harvoin vahinkoja. Plugitin ylläpidossa ja operoinnissa on 18 000 sähköautojen latauslaitetta.
– Näissä latauspisteissä tehdään vuodessa noin 3,5 miljoonaa lataustapahtumaa, ja turvallisuuteen liittyviä ongelmatilanteita raportoidaan äärimmäisen harvoin, , sanoo Plugitin latausverkostosta vastaava johtaja Topi Aaltonen.
Tyypillisesti ongelmatilanteet ovat hänen mukaansa aurausvahinkoja tai muita mekaanisia vaurioita. Paloturvallisuuteen liittyviä vahingot ovat todellisia poikkeuksia.
– Yleisesti ottaen suurimmat riskit ovat sähköistykseen liittyvät yleiset haasteet, kuten kaapeleiden liitokset, joiden kunnosta ja määräaikaishuollosta on tärkeä huolehtia.
Lähitapiolan teettämän Arjen katsaus -kyselyn toteutti molempina vuosina tutkimusyhtiö Verian. Vastaajat edustavat Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,0 prosenttiyksikköä suuntaansa koko aineiston tasolla.