Tämän kevään ainoa 11 laudaturin ylioppilas Akseli Pöllänen kertoo välttelevänsä ”multitaskaamista”.
13.5. 20:15
Neljä kuivaa ruisleipää, puoli litraa vettä ja vähän pähkinöitä.
Tämän kaltaisten eväiden voimilla espoolainen Akseli Pöllänen, 19, kirjoitti yksitoista laudaturia. Ennätysabiturientti valmistui tänä keväänä Helsingin Ressun lukiosta.
– Ensimmäisissä kirjoituksissa unohdin eväät kokonaan. Hain Lidlistä pari karjalanpiirakkaa. Ei ollut edes vettä mukana, tuore ylioppilas kertoo.
Laudaturit eli parhaimmat mahdolliset arvosanat Pöllänen kirjoitti aineista: yhteiskuntaoppi, filosofia, historia, uskonto, pitkä englanti, keskipitkä ruotsi, lyhyt ranska, lyhyt latina, äidinkieli, pitkä matematiikka ja fysiikka.
Pöllänen vastaa puhelimeen Ranskan Lyonissa, jossa hän on lukion kielivaihto-ohjelmassa. Tieto yhdentoista laudaturin suorasta tuli hänelle kesken oppitunnin.
– Olin täällä lyonialaisen lukion yhteiskuntaopin tunnilla, joten en liiemmin viitsinyt tuuletella. Hymyhän siinä väistämättä tuli, kun kelasi arvosanat näkyviin yksitellen – ja myös helpotuksenkin tunne.
Pöllänen suoritti ylioppilaskokeen kolmessa osassa: toisen vuoden keväällä, kolmannen vuoden syksyllä ja keväällä.
Jännitys tiivistyi, sillä Pöllänen oli jättänyt haastavimmat aineet, matematiikan ja fysiikan viimeiselle kirjoituskerralle.
Loppujen lopuksi pahin paniikki iski kuitenkin historian ylioppilaskokeessa.
– Pelkäsin, että tietämykseni Kustaa Vaasan ajan Ruotsista ei ollut riittävän hyvä. Keksin siihen sitten kaikenlaista.
Aikapaineen takia tehtävään oli vastattava.
Pöllänen sai onnekseen kuitenkin todeta, että lukion edellyttämä tietämys Kustaa Vaasasta ei sitten ollutkaan niin korkea.
Loistosuorituksen syiksi Pöllänen kertoo tunneilla keskittymisen, hyvän muistin ja myös sen perinteisen: kokeisiin lukemisen.
– Mutta olen miettinyt tätä. Minulla tuntuu jäävän opitut asiat päähän tavallista paremmin. Koen, että muistilla on suuri merkitys.
Opiskelumetodejaan Pöllänen kuvailee ”alkeellisiksi”. Niissä aineissa joissa oli tehtäviä, hän teki tehtäviä ja lukuaineissa hän luki. Muistiinpanot tehtiin kynällä ja paperilla.
Ennätysabiturientti korostaa myös tunneilla keskittymistä. Tämä ei ole hänen mukaansa itsestäänselvyys edes korkeatasoisessa ja hyvämaineisessa Ressun lukiossa.
Keskittymiskykyään Pöllänen on harjoittanut sillä, että ei altista itseään sosiaaliselle medialle – eteenkään sen tarjoamille lyhyille videoille. Hän kertoo välttävänsä myös multitaskaamista.
Eikö vuonna 2006 syntynyt nuori mies siis vietä ollenkaan aikaa älypuhelimella?
– Se on sitten taas eri kysymys, Pöllänen nauraa.
Hän kertoo katselevansa mielellään esimerkiksi Youtubesta pidempiä videoita.
Vapaa-ajalla Pöllänen lukee mielellään, vaikkei kutsuisikaan itseään lukutoukaksi. Viime aikoina kaunokirjallisuus on vaihtunut tietokirjoihin. Lisäksi hän kertoo harrastavansa aktiivisesti partiota ja nauttivansa tenniksen pelaamisesta. Kuva: Akseli Pölläsen kotialbumi
Pöllänen kertoo inspiroituvansa itseään älykkäimmistä ihmisistä – mutta myös monista ikätovereistaan.
– Yksi ystäväni opiskelee kaksoistutkintoa, ja hän on esimerkiksi monessa asiassa paljon minua viisaampi. Ei se tutkinto kerro kaikkea.
Opiskelutovereiden lisäksi lukiotaipaleesta Pölläselle jää mieleen kaikki opittu.
– Kyllähän tuo lukiokoulutus on mielettömän hyvä ja yleissivistävä.
Esimerkiksi fysiikasta ja filosofiasta Pöllänen kiinnostui lukion ansiosta. Filosofia tuli peruskoulun jälkeen uutena aineena, ja se yllätti kiinnostavuudellaan.
– Meillä oli siinä tosi hyvä opettaja. Harmi, että sitä oli vain neljä kurssia.
Fysiikkaan Pöllänen kertoo suhtautuneensa vielä lukion ensimmäisenä vuonna välinpitämättömästi. Keskustelu sukulaisen kanssa saunassa sai kuitenkin hänet kiinnostumaan oppiaineesta.
– Tätini aviomiehellä on ilmanvaihtoasennusfirma, jossa pitää tietää paljon fysiikasta. Aloimme keskustella lauteilla siitä, että kannattaako kiukaalle heittää kylmää vai kuumaa vettä.
Keskustelun myötä Pöllänen jatkoi fysiikan opiskelua.
– Mitä pidemmälle sitä opiskeli, oppi arvostamaan sen antamaa avarampaa maailmankuvaa, jonka fysikaalinen ymmärrys antaa.
Entä mitkä eivät kuulu yhdentoista laudaturin ylioppilaan vahvuuksiin?
– Sanoisin kemia ja biologia. Niitä en lähtenyt edes kirjoittamaan. Matematiikka on myös niin laaja kokonaisuus, että siitä kaikki ovat varmaan vähän epävarmoja.
Lisäksi äidinkielen lukutaidon kokeeseen vastaaminen ei kuulunut lukiossa Pölläsen suosikkitehtäviin, vaikka siitä yo-kokeissa hyvin suoriutuikin.
– Sanotaanko näin, että se tekstien analyysi on välillä vähän sellaista kaukaa haettua, enkä hahmota sitä niin hyvin, Pöllänen kertoo huvittuneena.
– Ehkä myös sosiaalisissa taidoissa on aina parantamisen varaa, hän jatkaa.
Työelämä ja tulevaisuuden ammatti on 19-vuotiaalla vielä hämärän peitossa, mutta kiinnostus suuntautuu kauppa- ja taloustieteisiin.
Unelmien yliopistot eivät sijaitse kotimaassa. Pöllänen kertoo pyrkivänsä tulevana syksynä sekä Oxfordin että London School of Economics -yliopistoihin Englannissa.
Jos tie ei vie ulkomaille, Pöllänen sanoo suuntaavansa Aallon kauppakorkeakouluun.
Seuraavaksi Pöllänen menee kuitenkin armeijaan.
– Menen sinne iloisin mielen. Pääsin hakemaani paikkaan Raaseporiin Dragsvikiin. Pääsen siis ruotsin kielikylpyyn.