Maa- ja mets ätalousvaliokunta järjesti melkoisen joulunalusnäytelmän, jossa pääosaan nousivat suden lisäksi myös karhu ja ilves. Sivurooli oli varattu saukolle.
Maa- ja metsätalousvaliokunta sai tiistaina leivottua kasaan paljon kiistoja herättäneen mietinnön suden kannanhoidollisesta metsästyksestä.
Päätöksenteosta tuli melkoinen näytelmä, kun valiokunta päätti omin päin lisätä suden ohella lakiin mahdollisuuden myös karhun ja ilveksen kiintiömetsästykseen, vaikka EU:n luontodirektiivin mukaan karhu ja ilves ovat tiukasti suojeltuja lajeja.
Myös paljon hämmennystä aiheuttanut saukko kulkeutui yhä teknisistä syistä mukaan karhun ja ilveksen rinnalla valiokunnan työstämään lakitekstiin, vaikkakaan sen kiintiömetsästys ei ole realisoitumassa.
Paljon melua tyhjästä, voisi todeta saukko-keskustelusta.
Sudenmetsästys ”hallitusti”
Maa- ja metsätalousvaliokunta puoltaa mietinnössään suden ympärivuotisesta rauhoituksesta luopumista. Suden rauhoitusajasta ehdotetaan säädettäväksi metsästysasetuksessa.
Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Kike Elomaa (ps) tiivisti tiedotustilaisuudessa eduskunnassa tänään valiokunnan hyväksyneen lakiehdotuksen, joka mahdollistaa suden kiintiömetsästyksen ensi vuoden alusta.
Metsästyksen aloittaminen edellyttää kuitenkin tarkkoja säännöksiä muun muassa rauhoitusajasta ja alueellisista kiintiöistä. Ilveksen ja karhun metsästyksen aikataulu lienee siksi iso kysymysmerkki.
Kansanedustaja Kike Elomaa (ps). Pasi Liesimaa
– Sudenmetsästys toteutetaan hallitusti, tarkoin kohdennettuna kiintiömetsästyksenä ja samalla huolehditaan siitä, ettei suden suotuisa suojelutaso vaarannu, Elomaa sanoi.
– Lisäksi valiokunta hyväksyi lakiehdotukseen muutoksia, joilla mahdollistetaan karhun ja ilveksen rauhoituksesta poikkeaminen alueellisen kiintiömetsästyksen keinoin, Elomaa jatkoi.
Valiokunnan lausumaehdotuksen mukaan maa- ja metsätalousministeriö velvoitetaan valmistelemaan asetukset karhun ja ilveksen alueelliseen kiintiömetsästykseen viipymättä.
Essayah: Karhuasetus aikaisintaan keväällä
STT on kertonut, että maa- ja metsätalousministeriössä epäilyttää, onko esitys EU-lainsäädännön mukainen.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah kommentoi Iltalehdelle tekstiviestitse, että nyt keskitytään kolmeen sudenmetsästystä koskevan asetuksen antamiseen, jotta suden kannanhoidollinen metsästys voi edetä.
– Suomella on karhua koskeva varauma Bernin sopimuksessa ja siltä pohjalta komissio on ollut puuttumatta niin sanottuun karhun keskeytysmetsästykseen aikana, jolloin karhukanta oli huomattavasti nykyistä pienempi, eikä myöskään sen jälkeen, Essayah viestittää.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd). Henri Kärkkäinen
Bernissä 1979 hyväksytyllä yleissopimuksella edistetään allekirjoittajamaiden yhteistyötä luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön ja niiden elinympäristön sekä uhanalaisten vaeltavien lajien suojelemiseksi. Keskeytysmetsästys tarkoittaa kiintiömetsästystä.
– Ratkaisu karhukannan nopeaan 20 prosentin kasvuun (Luonnonvarakeskus) ja ihmisarkuuden vähenemiseen on löydettävä suht’ nopealla aikataululla jo ihan turvallisuusnäkökohtien vuoksi, Essayah sanoo.
Hänen mukaansa karhuasetus annetaan joka tapauksessa aikaisintaan keväällä.
– Eduskunnan linjaus on keskeinen ja ministeriöitä velvoittava suomalaisessa demokratiassa.
Simula: Metsästys eläinlajien etu
Valiokunnan hallitus- ja oppositiojäsenten jännitteet tulivat esiin valiokunnan jäsenten tiedotustilaisuudessa. Ei ihme, sillä mietinnössä on kaksi vastalausetta, vihreiden ja vasemmistoliiton sekä SDP:n.
Kokoomuksen kansanedustaja Markku Eestilä nosti tiedotustilaisuudessa esiin suurpetokantojen kasvua Suomessa. Hänen mukaansa suojelun taso on saavutettu.
– Suurpetokannat ovat kasvaneet, Eestilä sanoi ja lisäsi tämän aiheuttaneen turvallisuusvajetta ja omaisuusvahinkoja.
Näitä valiokunta pyrkii hänen mukaansa ratkaisuillaan vähentämään.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simulan mukaan Suomessa ollaan tilanteessa, jossa ”lampaat raadellaan laitumille, porot raadellaan metsiin”.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula (ps). Jussi Korhonen
– Ja metsästystapahtumissa koiria, jotka ovat siellä töissä, raadellaan jopa ihmisten silmien alla hengiltä. Sen lisäksi lapsia viedään kouluun koulukyydein sen vuoksi, että susia liikkuu lasten kouluteillä.
Kun sutta päästään metsästämään vuosittain kiintiömetsästyksenä, valitusoikeuttakaan alueellisista kiintiöistä ei ole, Simula kiitteli.
Simulan mukaan suurpetoja on metsästettävä, jotta niiden ihmisarkuus palaa. Hän muotoili olevan eläinlajien etu, että niitä harvennetaan ja voidaan elää sovussa ihmisten kanssa.
”Arvoton näytelmä”
Vihreiden ja vasemmistoliiton valiokuntajäsenet Tiina Elo (vihr) ja Veronika Honkasalo (vas) ryöpyttivät valiokunnan mietintöä rajusti.
– Sekä alkuperäinen esitys että valiokunnan siihen tekemät muutokset ovat sekä sisällön että lainvalmisteluprosessin osalta arvoton näytelmä, Tiina Elo sanoi viitaten muun muassa lainsäädännön arviointineuvoston murskakritiikkiin.
– Viime hetken sekoilu saukon osalta osoittaa, miten ala-arvoisella tavalla tässä on tehty lainsäädäntöä. Prosessi valiokunnassa on ollut aivan ennenkuulumaton. Hallituksen esitykseen on tehty merkittäviä muutoksia ilman asiantuntijakuulemisia ja vastoin ministeriön näkemystä, Elo jatkoi.
Elo valitti sitä, että kansalaisilla ei ole valitusoikeutta kiintiöluvista.
– Toimintatavat koko tämän lain käsittelyn aikana ovat olleet laajasti sellaisia, joita ei tulisi hyväksyä demokraattisessa oikeusvaltiossa.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo. Elle Laitila
Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo kuvasi nyt näkemäänsä ”luokattomimmaksi ja ala-arvoisimmaksi näytelmäksi”, johon hän on kansanedustajana joutunut. Hän huomautti muun muassa, että ilveksestä, karhusta ja saukosta ei ole käyty minkäänlaista lähetekeskustelua.
Essayah: Saukon metsästyksestä ei tule asetusta
Tiedotustilaisuudessa puhuttiin paljon saukon päätymisestä kiintiömetsästyksen piiriin.
– Valiokunta ei edellytä ministeriötä valmistelemaan asetusta saukon osalta, Jenna Simula sanoi.
Markku Eestilä lisäsi, ettei kukaan todellisuudessa järjestä saukon kiintiömetsästystä ja painotti ylipäänsä kiintiömetsästyksen toimivan Suomessa vastuullisesti. Edustaja Elo sanoi, että saukon kiintiömetsästys kuitenkin mahdollistuu mietintöön muotoilulla, jos ministeriö niin päättäisi.
Ministeri Sari Essayah kuitenkin vakuutti Iltalehdelle eduskunnassa, että asetusta saukon metsästämiseksi ei ole tulossa.
– Ylipäänsä metsästyslaista on ymmärrettävä se, että kaikki vaativat asetuksen. Riistakanalintuakaan ei metsästetä pelkällä lailla, vaan se vaatii asetuksen, hän totesi.
”Tyylipisteitä ei tule”
Oppositiopuolueista SDP kannattaa suden, karhun ja ilveksen kannanhoidollista kiintiömetsästystä. Puolueen mukaan huonosti valmistellut ja liian myöhään eduskunnalle toimitetut esitykset vaarantavat kuitenkin metsästyksen aloituksen ajallaan.
– Tyylipisteitä täm än asian valmistelusta ei tällä kertaa tule, SDP:n kansanedustaja Piritta Rantanen lausui mediatilaisuudessa.
SDP:n kansanedustaja Piritta Rantanen. OUTI JÄRVINEN
Rantasen mukaan on epäselvää, antavatko ministeriön virkamiehet tarvittavat asetukset kiintiömetsästyksen aloittamisesta aikataulussaan.
Rantasen mukaan useita SDP:n kansanedustajia on ”maalitettu” maakunnissa ja SDP:n kannasta on annettu virheellistä tietoa. Hänen mukaansa SDP on halunnut, että lait valmistetaan huolella.
– Nyt tässä halutaan saada näyttämään siltä, että omaa viivytteleviä ja johtamisongelmista johtuvia virheitä yritetään kääntää opposition syyksi, Rantanen syytti hallituspuolueita.
SDP:ssä nähdään riskinä, että laki karhun ja ilveksen kiintiömetsästyksestä olisi EU-lain vastainen. Markku Eestilä arvioi, että asiasta tulee kantelu komissiolle.
Keskustan eduskuntaryhmä on maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtajan Anne Kalmarin mukaan mielissään siitä, että kiintiömetsästys laajenee suden lisäksi myös karhuun ja ilvekseen.