THL: Väkilukuun suhteutettuna Suomessa on kaksinkertainen määrä toimeentulotuen saajia Ruotsiin verrattuna.

Arkistokuva. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) hallituksen budjettiriihen tiedotustilaisuudessa Valtioneuvoston linnassa 2.9.2025. Pete Anikari

PS:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoi maanantaina, että Ruotsin tasoilla ja säännöillä toimeentulotuen saajien määrä olisi Suomessa puolet nykyisestä. Purra viittasi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuodelta 2021 olevaan tutkimukseen, jonka mukaan väkilukuun suhteutettuna Suomessa on kaksinkertainen määrä toimeentulotuen saajia Ruotsiin verrattuna.

Myös tuen taso on suurempi kuin Ruotsissa. THL:n mukaan erot johtuvat maiden erilaisista lainsäädännöistä, muista sosiaalituista ja niiden tasosta sekä alikäytön määrästä, joka Suomessa on pienempää kuin Ruotsissa.

Iltalehti laski Kelasta saatujen tilastojen perusteella, mitä asia tarkoittaa euroissa.

Viime vuonna Kelan maksamaa perustoimeentulotukea sai 356 437 henkeä. Kotitalouksittain laskettuna saajia oli 249 600. Maksut olivat yhteensä 824,9 miljoonaa euroa.

Hyvin kaavamaisesti laskettuna Ruotsin malli toisi 412,5 miljoonan euron säästöt.

Viimesijainen tuki

Toimeentulotuki on viimesijainen tuki. Sitä voi saada Suomessa oleskeleva henkilö tai perhe, jonka kaikki käytettävissä olevat tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin.

Toimeentulotuki on tarkoitettu lyhytaikaiseksi etuudeksi, ja sen tarkoitus on auttaa tilapäisten vaikeuksien yli, ehkäistä sellaisten syntymistä ja edistää itsenäistä selviytymistä.

Todellisuudessa toimeentulotuesta on tullut monille pitkäaikainen etuus.

Eduskunta käsittelee parhaillaan Petteri Orpon (kok) hallituksen esitystä toimeentulotuen uudistamisesta. Asia on valiokuntakäsittelyssä.

Tavoitteena on vähentää pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta ja selkiyttää toimeentulotuen roolia viimesijaisena tukena. Toisaalta uudistuksen tavoitteena on kasvattaa työllisyyttä ja säästää.

Hallitus arvioi lakiesityksessään, että esityksellä on julkiseen talouteen 70 miljoonan euron etuuskuluja pienentävä ja verotuloja kasvattava vaikutus vuoden 2027 tasolla. Säästöt kohdentuvat perustoimeentulotuen menoihin, joista valtio ja kunnat vastaavat tällä hetkellä puoliksi.

Esityksessä painottuu se, että kokoaikatyön hakemisen velvoittavuutta lisätään. Lisäksi toimeentulotukeen nähden ensisijaisten etuuksien hakematta jättäminen tulisi perusteeksi alentaa toimeentulotuen perusosaa.

Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.2.2026.