Pääkirjoitus|Suomalaisten luottamus Yhdysvaltojen halukkuuteen puolustaa Suomea ja muita Euroopan Nato-maita on laskenut.
Suomalaisten poliittinen tutka toimii turvallisuuspolitiikan keskeisissä kysymyksissä. Sen kertoo myös tämänvuotinen Maanpuolustustiedotuksen neuvottelukunnan MTS:n kyselytutkimus suomalaisten turvallisuuspolitiikkaa ja maanpuolustusta koskevista mielipiteistä.
Tuki Ukrainalle on yhä vahvaa. Johtopäätökset Venäjän toimista ovat selvät, ja suomalaiset ovat kriisitietoisia: Venäjä on Suomelle sotilaallinen uhka.
Vaikka luottamus Natoon on ennenkin ollut vahvaa, entistäkin useampi suomalainen suhtautuu Suomen Nato-jäsenyyteen myönteisesti. Kannatus on noussut viime vuodesta kaksi prosenttiyksikköä 84 prosenttiin.
MTS:n tutkimus haarukoi kysymyspatteristollaan myös suomalaisten maanpuolustustahtoa. Sen takana on monitahoinen sosiaalinen, kulttuurinen ja psykologinen yhtälö. Maanpuolustustahtoa on vaikea mitata, mutta sillä on paljon arvoa. Suomen puolustuksen perusta on yleinen asevelvollisuus. Puolustus pettää, ellei kriisitilanteessa riittävä määrä koulutettuja reserviläisiä ole valmis astumaan palvelukseen.
Suomea halutaan puolustaa, kun on kokemus siitä, että on jotain puolustettavaa. Ydintä on luottamus ja tunne kuulumisesta omaan kansaan.
Tyytymättömyys suomalaiseen yhteiskuntaan rapauttaa maanpuolustustahtoa. Jos ja kun sitä halutaan vaalia, on torjuttava eriarvoisuuden ja epäoikeudenmukaisuuden tunteiden vahvistumista sekä keskenään riiteleviin kupliin jakautumista.
Maanpuolustus lähtee siitä, että kaikki Suomessa asuvat kokevat maan omakseen ja puolustamisen arvoiseksi. Miten tähän sopii se, että maahanmuuttajista ollaan luomassa toisen luokan ihmisiä, joiden on jatkossa yhä vaikeampi saada kansalaisuutta tai mahdollisesti myös sosiaaliturvaa? Mikä on näiden ihmisten rooli mahdollisessa sota- tai kriisitilanteessa? Ihmisiä eriarvoistava politiikka on Suomelle turvallisuusuhka.
MTS:n tutkimuksessa kysytään valmiutta puolustaa Suomea myös sellaisissa tilanteissa, joissa tulos näyttää epävarmalta. Alle 25-vuotiaiden joukossa siihen valmiiden osuus supistui 71 prosentista 60 prosenttiin. Pudotus on merkittävä myös siksi, että sotiminen on nuorten miesten laji – vaikka asevelvollisuuden ja reserviin kuulumisen yläikärajaa nostetaankin. Kyse on ikäluokasta, joka kantaa rintamalla suurimman vastuun sotimisesta.
”
Tärkeää on kokemus siitä, että on jotain puolustettavaa.
Maanpuolustustahdon jatkuvuus edellyttää, että nuoret kokevat osallisuutta ja yhdenvertaista kansalaisuutta. Ilmassa on paljon merkkejä siitä, ettei niin ole.
Myös Puolustusvoimien on oltava entistä tarkempi siitä, millaisen kokemuksen nuoret saavat palveluksestaan. Korjattavaa riittää: sen osoittavat vähän väliä esiin nousevat epäkohdat, muun muassa kertomukset seksuaalisesta häirinnästä ja simputuksesta.
Kansalaiset luottavat kuitenkin siihen, että Suomi pystyy puolustautumaan Venäjän sotilaallista hyökkäystä vastaan. Puolustuspolitiikkaakin pidetään oikein hyvin hoidettuna. Vaikka ajat ovat taloudellisesti vaikeat, puolustusmäärärahojen korottaminen saa tukea 61 prosentilta suomalaisista.
Suomalaisille ei ole epäselvää, että vastuu Suomen puolustamisesta on Suomessa. Nyt laskee luottamus Yhdysvaltoihin, jonka ulkopolitiikkaa presidentti Donald Trumpin hallinto on suunnannut radikaalisti uusiksi.
MTS:n mukaan vain 39 prosenttia suomalaisista arvioi Yhdysvaltojen olevan valmis puolustamaan Suomea ja muita Euroopan Nato-maita. Miehet ovat naisia luottavaisempia, sillä puolet miehistä uskoo Yhdysvaltojen apuun. Perussuomalaisten ja kokoomuksen kannattajat luottavat Yhdysvaltoihin lujemmin kuin muiden puolueiden kannattajat.
Yhdysvaltojen viime viikolla julkaisema kansallisen turvallisuuden strategia kertoo Trumpin hallinnon epäluuloisesta suhteesta Eurooppaan. Suomalaisilta on viisautta lähteä siitä, että Yhdysvaltojen ja Euroopan väliin on auennut railo. Vaikka luottamus Natoonkin on vahva, viime kädessä turvallisuus on omalla vastuulla.