Vantaa|Kesän ja syksyn aikana rakennettu Korppi-veistos sai mittavan julkistamistilaisuuden tiistaina. Mittava on myös itse veistos, jolla on korkeutta 12 ja leveyttä 30 metriä.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Vantaan Tikkurilaan valmistunut Korppi-veistos on kuvanveistäjä ja julkisen taiteen asiantuntija Marjukka Korhosen mukaan onnistunut kokonaisuus.
Teija ja Pekka Isorättyän teos on Carl Albert Edelfeltin aukiolla kauppakeskus Dixin eteläpuolella.
Korhonen kokee Korpin olevan lähestyttävä monenlaisille ihmisille.
Veistoksen jalusta toimii maanalaisen parkkihallin hätäuloskäyntinä ja ilmastointikanavana.
”Näyttää todella hyvältä, kun on niin kookas ja asettuu jalustalleen. Hallittu kokonaisuus”, kuvanveistäjä ja julkisen taiteen asiantuntija Marjukka Korhonen kommentoi Tikkurilaan valmistunutta Korppi-veistosta.
Vantaan taidemuseo Artsin kokoelmaan kuuluva Korppi sai jopa kahden tunnin julkistamistilaisuuden tiistaina. Teija ja Pekka Isorättyän 12 metriä korkea veistos seisoo Carl Albert Edelfeltin aukiolla kauppakeskus Dixin eteläpuolella. Linnun siipiväli on huimat 30 metriä.
Vantaan kaupungin nettisivuilla teräsrakenteista Korppia kuvaillaan katu-uskottavaksi. Teoksen kerrotaan sulauttavan yhteen alueen 1800-luvun rautatiehistoriaa ja kaupungin tulevaisuusvisioita.
Korhonen ajattelee katu-uskottavuuden linkittyvän teoksen lähestyttävyyteen.
”Korppi on taideteoksena sellainen, että ihmisillä on siihen kosketuspintaa riippumatta siitä, millainen koulutus tai tausta on. Teosta ei tarvitse kuvailla alan erikoissanastolla. Linnut tuovat äänen, liikkeen, keveyden ja vapauden meidän ympäristöömme. Lisäksi Korpissa on paljon teknistä osaamista, mikä tuo sen piiriin monenlaisia ammattikuntia.”
Juuri nämä elementit, kosketuspinta ja lähestyttävyys, ovat Korhosen mielestä tärkeitä julkisessa taiteessa. Hän on itse toteuttanut julkisia taideteoksia muun muassa Vantaalle, Tampereelle ja Lappeenrantaan. Lisäksi Korhonen on ollut mukana luomassa Vantaan ratikan taiteen yleissuunnitelmaa. Hän kokeekin, että Vantaan kaupunki on poikkeuksellinen julkisen taiteen toteuttaja.
”Usein julkisen tilan taiteilija saa aika tiukat raamit. Vantaalla taiteilija pystyy vaikuttamaan myös teoksen ympäristöön, eikä vain itse teokseen.”
Kauppakeskus Tikkurin puolelta veistoksesta pistää ensimmäisenä silmään kartion mallinen pyrstö. Kuva: Outi Pyhäranta / HS
Helsingin Sanomat jalkautui Tikkurilaan marraskuun puolivälissä kuulemaan paikallisten ajatuksia veistoksesta. Tällöin se herätti ristiriitaisia mielipiteitä. Kaupunkilaiset pohtivat erityisesti sitä, miksi Korppi katsoo kohti raiteita: tällöin kaupunkikeskustasta päin tullessa kohtaa ensimmäisenä linnun pyrstöpuolen.
Korhonen osaa kertoa, että radanvarsien kaupungeissa maamerkit näkyvät tyypillisesti junaradalle.
”Se tuo identiteettiä ja tunnettavuutta kaupungille”, Korhonen selittää.
Mitä tahansa Korpin katseen suunnasta ajatteleekin, veistosta ei ole tehty pelkästään kaupunkitilan koristukseksi. Korpilla on myös käytännön tarkoituksia, sillä veistoksen jalusta toimii maanalaisen parkkihallin hätäuloskäyntinä ja ilmastointikanavana. Linnun siipien toivotaan suojaavan kaupunkilaisia sateelta.
Korhosen mukaan kaupunkisuunnittelijat toivovat usein julkiselta taiteelta tällaisia toiminnallisia ominaisuuksia. Hänen mielestään Korpissa toiminnallisuus on kuitenkin liitetty taiteeseen onnistuneesti.
”Taide voi linkittyä olemassa oleviin rakenteisiin, mutta taiteella tulee olla myös oma vapaus”, Korhonen ajattelee.