Sanna ja Susanna eivät pääse muuttamaan Rovaniemelle, sillä sopivia vuokra-asuntoja ei ole tarjolla.

  • Susanna Arnold perheineen joutui asunnottomaksi Rovaniemellä lyhytaikaisen vuokrasopimuksen päätyttyä.
  • Sanna ei ole päässyt muuttamaan Tampereelta Rovaniemelle, koska kohtuuhintaista asuntoa ei ole löytynyt.
  • Haastateltavat ehdottavat asuntopulaan ratkaisuksi hotellien lisäämistä, luvattomaan majoitustoimintaan puuttumista ja kaupungin yrittäjyyden monipuolistamista.

Susanna Arnold perheineen joutui syksyllä asunnottomaksi Rovaniemellä, kun lyhytaikainen vuokrasopimus päättyi.

Perhe muutti kesällä Rovaniemelle, joka oli heille entuudestaan tuttu asuinkunta sesonkitöiden kautta.

He olivat asuneet ennen kesän muuttoa Etelä-Suomessa. Perhe sai Rovaniemeltä lyhytaikaisen vuokrasopimuksen yksityiseltä lokakuun loppuun asti.

Susannan perhe asui Kiela-korttelin uudessa kerrostalossa, jossa useat asunnot olivat hänen mukaansa tyhjillään.

– Mutta lokakuun lähestyessä suurin osa parvekkeista laitettiin äkkiä kuntoon, ja tulkitsin, että näitä asuntoja on ostettu ja ne ovat menneet majoitustoimintaan, Susanna kertoo.

– Meillä oli aikaisempina vuosina kaupungin kautta asunto, emmekä olleet aiemmin nähneet tätä kriisiä tällä tavoin, vaan ajattelimme ja moni ulkomaalainen ystävämmekin ajatteli, että otetaan vain tällainen lyhyt sopimus ja sitten etsitään asunto paikan päältä.

Todellisuus yllätti.

– Sitten kun tapasimme ihmisiä siellä paikan päällä, niin monia perheitä oli samassa tilanteessa. Suomalaisia ja ulkomaalaisia.

Hätämajoituksessa täyttä

Kun vuokrasopimuksen päättyminen lähestyi, Susannan perhe kilpaili yhdestä ainoasta sopivasta vuokra-asunnosta.

Susannan mukaan asuntonäyttöön tulleet jaettiin kolmeen ryhmään. Heidän ryhmässään oli kymmenen ihmistä. Moni oli jäämässä heidän tavoin asunnottomaksi.

Perhe ei saanut asuntoa.

Susanna otti seuraavaksi yhteyttä kaupungin sosiaalipäivystykseen saadakseen neuvoa asuntotilanteeseen.

Susannan mukaan hänelle kerrottiin puhelimessa, että hätämajoitus oli täynnä kyseisenä ajankohtana, eikä sitä muutenkaan suositella pitkäaikaiseen asumiseen.

Susanna kysyykin, miten Rovaniemi on varautunut muihin kriiseihin, jos pelkkä asuntotilannekin on tällainen. Tätä ja muita kysymyksiä hän on yrittänyt kysyä kaupungilta.

– Joka päivä sesonkiaikana saisi vaikka kolme työpaikkaa, mutta asuntoja ei ole tarpeeksi.

Perhe muutti Ouluun, koska asuntoa ei löytynyt. Toiveena on edelleen muuttaa Rovaniemelle yritystoiminnan takia. Tarjolle tulevat harvat asunnot menevät Susannan mukaan nopeasti.

– Ne tarjotaan aina lähtökohtaisesti ensin rovaniemeläisille, joten olemme vähän vaikeassa tilanteessa, kun lähdimme pois sieltä, niin olemme tavallaan kaiken asumisen tai asunnon hakukriteerien ulkopuolella, Susanna kertoo.

Loppuvuodesta Rovaniemen vuokra-asuntojen määrä on Sannan mukaan vähentynyt entisestään. Kuvituskuva. Maarit Simoska

500 eurosta 800 euroon

Tampereella asuva Sanna haluaisi muuttaa takaisin Rovaniemelle, mutta paluumuutto on tällä hetkellä jäissä kalliiden vuokra-asuntojen takia.

Ensimmäisen kerran hän katsoi asuntoja alkutalvella 2025.

– Vuokrataso on ollut muutama vuosi sitten 30 neliöisen keskustan yksiössä noin 500 euroa tai vähän yli. Nyt se on 800 euroa, kalliimpi kuin täällä Tampereella, Sanna kertoo.

Eräs 800 euron yksiö oli vanhan kerrostalon asunto.

– Sitten jos asuntoja löytyy, niin ne löytyvät jostakin 20–30 kilometrin päästä, jossa ei ole julkista liikennettä. Siellä taas on keskustan entiset hinnat.

Vuokraovi.comin mukaan Rovaniemellä oli 9. joulukuuta tarjolla yhteensä 12 yksiötä, joista halvin oli 550 euroa ja kalleimmat 1 000–3 000 euron Forenomin kalustettuja yksiöitä. Oikotiellä yksiöilmoituksia oli 16. Osa asunnoista oli lyhytvuokrattavia.

Airbnb-asuntojen vuorokausihinnat taas voivat Sannan mukaan olla pahimmillaan kuukausivuokran hintaisia.

– Se on ihan käsittämätöntä, että sieltä eivät saa paikalliset, paluumuuttajat, työn perässä muuttajat eivätkä opiskelijat järkevän hintaisia asuntoja.

Ratkaisuehdotukset

Sanna ei kieltäisi Airbnb:tä, koska sitäkin tarvitaan turismivetoisessa kaupungissa. Lyhytvuokraaminen yleisesti on hänestä kuitenkin karannut käsistä, ja sitä tulisi suitsia lakimuutoksin.

– Se [turismi] on tietenkin suuri tulonlähde siellä, mutta on aika lyhytnäköistä toimintaa, jos pitkäaikaiset asukkaat tai vuokralaiset lähtevät pois ja vievät omat veroeuronsa muualle, Sanna sanoo.

Rovaniemen tulisi Sannan mukaan lisätä reilusti hotellikapasiteettia.

– Sitä pitäisi tukea jotenkin, että kaupunki saisi rakennettuja hotelleja. Hotellien kapasiteetti ei riitä mihinkään, ja turistien määrä lisääntyy valtavasti koko ajan, hän pohtii.

Susanna on huolissaan tyhjien vuokra-asuntojen vaikutuksesta terveydenhuoltoon. Kuvassa Lapin keskussairaala Rovaniemellä. TIMO LINDHOLM

Luvattomaan majoitustoimintaan tulisi puuttua myös Susannan mielestä.

Lisäksi Rovaniemen yrittäjyyden vetovoimaa pitäisi hänestä kehittää myös muilla aloilla kuin turismissa.

Arktisen osaamisen ja varautumisen kehittäminen olisi Susannan mielestä keskeistä.

Lapin keskussairaala sijaitsee Rovaniemellä. Tyhjät vuokra-asunnot nostavat hänessä huolenaiheen myös terveydenhuollon tulevaisuudesta.

– Jos olemme rakentaneet kaupunkia, jossa on vain käytännössä turisteja ja meillä on kaavoitetut alueet keskustassa, mutta siellä ei asu kukaan kirjoilla, miltä se alkaa näyttää eduskunnan hallinnon tasolla, tarvitaanko silloin enää omaa sairaalaa?

Kaupungin varautumisen pitäisi Susannan mukaan näkyä turismissakin.

– Ei voida nojata vain yhteen tulonlähteeseen, kuten jouluturismiin, vaan pitäisi miettiä, että mitä jos sitä ei jonain päivänä ole. Nykymaailmassa kaiken suunnittelun pitäisi keskittyä siihen, miten varaudumme tuleviin kriiseihin.

Iltalehti ja Vuokraovi.com ovat osa Alma Mediaa.