Pekka Haavisto torjuu ajatuksen, että Euroopan pitäisi keskustella Venäjän kanssa ennen tulitaukoa.
Naton ex-pääsihteerin Jens Stoltenbergin mukaan Venäjän kanssa on ennemmin tai myöhemmin keskusteltava.
Kansanedustaja, entinen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) arvioi IS:lle, että Ukraina saattaa tulitauossa joutua nielemään kompromissin. Hän toteaa, että Venäjä ja Ukraina tuskin ovat perääntymässä nykyiseltä rintamalinjalta mihinkään.
– Lopputulos voisi olla sellainenkin, että tulee tilanne, jossa käytännössä Venäjä hallitsee niitä valtaamiaan alueita ilman, että Ukraina tunnustaa alueita pysyvästi Venäjän hallussa oleviksi. Eli tulee tällainen välirauha, jossa sitten eletään tämän status quon mukaan siten, että Venäjä on vallannut tietyt alueet ilman, että Ukraina valtausta hyväksyy.
Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS
Haavisto huomauttaa, että myös Euroopassa on puhuttu ajatuksesta, että sotiminen loppuisi nykyisille rintamalinjoille. Eurooppalaiset johtajat ovat ehdottaneet tulitaukoa nykyisen rintaman kohdalla.
Haaviston mukaan nykyinen tilanne on Ukrainalle ”valtavan haasteellinen”. Ukrainan kyky jatkaa sotimista riippuu paljolti siitä, saadaanko aikaan sopu Ukrainan rahoittamisesta.
Haavisto listaa avoimiksi kysymyksiksi Venäjältä jäädytettyjen varojen käyttämisen ja eri rauhansuunnitelmien yksityiskohdat. Hän muistuttaa, että Euroopan johdolla muodostetun 20 kohdan rauhansuunnitelman yksityiskohdista ei vielä tiedetä kaikkea.
Haaviston mukaan Venäjän ja Yhdysvaltain välinen suhde on avain siihen, miten Venäjä saadaan hyväksymään kompromissi Ukrainassa. Haaviston mukaan avainasemassa ovat talousmahdollisuudet, joita Yhdysvallat voi Venäjälle tarjota.
– Jossain varmaan on sellaisia taloudellisia houkuttimia, joita Yhdysvallat pystyy Venäjälle tarjoamaan. Tämä on varmaan raaka totuus tässä tilanteessa.
Haavisto kuvaa, että kaiken kaikkiaan Ukrainassa on kyse ”monimutkaisesta neuvotteluarkkitehtuurista”, jossa Ukraina puhuu Euroopan kanssa, Eurooppa välittää Ukrainan viestit Washingtoniin ja lopulta Yhdysvallat neuvottelee Moskovan kanssa.
– Neuvotteluarkkitehtuurina tämä on aika hankala. Miten viestit sitten menevät perille ja millä tavalla löytyisi Ukrainan ja Venäjän yhteinen näkemys, Haavisto pohtii.
Toisaalta hän tyrmää ”uuden neuvottelurintaman” avaamisen eli sen, että Eurooppa alkaisi neuvotella suoraan Venäjän kanssa. Sen sijaan Haavisto peräänkuuluttaa yhtenäisyyttä Euroopan, Ukrainan ja Yhdysvaltain neuvottelustrategiaan.
Yhteydenpitoa Venäjään on viimeksi pitänyt esillä Naton entinen pääsihteeri Jens Stoltenberg.
Eli pitäisikö Venäjään olla yhteydessä ja missä vaiheessa?
– Yhteydenpito sitten varmaan normalisoituu, kun rauhansopimus tai tulitaukosopimus on syntynyt tai syntymässä, jos sotatilanne saadaan loppumaan. Me olemme rajamaa, niin varmaan rajan ylitse on erilaisia asioita, joita pitää käsitellä. Riippuu aika paljon siitä, minkälaiseksi Yhdysvaltain ja Venäjän suhde muodostuu tässä tilanteessa.
– Varmasti täytyy katsoa Euroopan yhteinen kanta siihen, miten suhtaudutaan sotakorvauksiin ja kompensaatioihin.
Haavisto painottaa lännen yhtenäisyyden merkitystä.
– Mitään tällaisia irtiottoja, joissa tulisi Venäjälle toisenlaisia tarjouksia Washingtonista tai Brysselistä, ei kannata miettiä.
Eikö olla siinä tilanteessa, että Venäjälle tulee toisenlaisia tarjouksia Washingtonista?
– Washington näyttää aina ottavan takaisin, kun kuulee Euroopan unionin äänen. Eli kyllä tässä kannattaisi Euroopan ja Yhdysvaltain esittää yhteisiä kantoja. Meidän pitäisi tehdä kaikkemme sen eteen, että nämä kannat pysyvät yhtenäisinä.