Pääministeri Petteri Orpo muistuttaa, että kokoomus halusi aikoinaan 5 hyvinvointialuetta.
Pääministeri Petteri Orpo (kok). Inka Soveri
Orpon hallituksen väliarviointi hyvinvointialueiden uudistusta koskien julkaistiin tänään keskiviikkona.
Väliarviointiin kuuluvassa kirjoituksessaan tutkimusprofessori emeritus Markku Pekurinen toteaa, että ”EU-maiden tietoja soveltaen, puhtaasti mekaanisesti arvioiden Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuun toteuttamiseen riittäisi 6–11 hyvinvointialuetta”.
Kymmenen riippumattoman asiantuntijan laatiman niin kutsutun Erholan raportin, josta Iltalehti uutisoi tänään aiemmin, mukaan hyvinvointialueiden toiminnassa on lukuisia ongelmia, vaikka hyvinvointialueuudistus on edennyt koko maassa uudistukselle asetettujen tavoitteiden suuntaan.
Raportin laatijat ehdottavat, että lyhyellä aikavälillä alueiden määrää tulisi pienentää nykyisestään. Sitä varten olisi määriteltävä kriteerit, joilla asiaa arvioitaisiin ennen kevään 2027 hallitusneuvotteluja.
Pääministeri Petteri Orpo (kok) toteaa Iltalehdelle, että raportissa on hyvä kuvaus soten tilanteesta. Orpo toteaa olevansa tyytyväinen siihen, että isossa kuvassa sote on alkanut mennä parempaan suuntaan. Selkeitä korjattavia asioita kuitenkin on.
Orpon mukaan raportista käydään keskustelu hallituksessa ja alkuvuodesta on luvassa Orpon aiheesta antama pääministerin ilmoitus.
– Siinä katsotaan se, mitä meidän hallituksemme vielä tekee.
Sen sijaan tänään julkaistun raportin rakenteelliset uudistusehdotukset kuten hyvinvointialueiden määrän arviointi ovat Orpon mukaan hallitusohjelmatasoisia asioita ja raportti antaa hyvän pohjan keskustelulle kohti seuraavaa vaalikautta.
– Tähän kauteen ei voida tuoda rakennekysymystä, koska meidän tärkein tehtävämme on nyt auttaa hyvinvointialueita selviämään tästä murrosvaiheesta, Orpo kommentoi.
Näkemys oli aikoinaan 5
Kysyttäessä Orpon kantaa seuraaviin hallitusneuvotteluihin hyvinvointialueiden määrästä, hän muistuttaa, ettei kokoomus aikoinaan kannattanut nykyistä rakennetta. Nyt hallituksen toiminnassa on kuitenkin kunnioitettu edellisen eduskunnan päätöksiä.
– Kokoomuksen näkemys oli aikoinaan 5 aluetta, Orpo painottaa ja pitää nykymallia ”hyvin pirstaloituneena”.
– Raportti antaa hyvän pohjan jatkokeskustelulle.
Olisiko viisi edelleen hallitusneuvotteluja ajatellen hyvä määrä?
– En ota siihen [kantaa]. Meillä on kokoomuksessa käynnistynyt jo valmistautuminen, ohjelmatyö seuraavaan kauteen. Tulemme osana sitä muodostamaan näkemyksemme, miten sote-kokonaisuutta seuraavassa vaiheessa kehitetään.
Orpo sanoo, että pohdinta soten valtionohjauksen kasvattamisesta tai hyvinvointialueiden itsenäisyyden kasvattamisesta on osa tätä kokonaisuutta.
Verotusoikeutta hyvinvointialueille kokoomus ei Orpon mukaan kannata. Siinä kanta on selkeä.
Raportin suositukseen karsia sairaala- ja päivystysverkkoa Orpo toteaa, että sen pitää perustua ammattilaisten arvioihin ja siihen, mikä on tarkoituksenmukaista Suomessa.
– Ne ovat osa myös tätä koko keskustelua.
Iltalehti tavoitti eduskunnassa myös täysistuntosaliin kiiruhtaneen perussuomalaisten puheenjohtajan, valtiovarainministeri Riikka Purran.
– Niitä on liikaa, Purra ehti lyhyesti kommentoida sotealuiden määrää.
Verotusoikeus?
Sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö ja sisäministeriö käynnistivät keväällä 2025 hyvinvointialueuudistuksen laajapohjaisen väliarvioinnin osana alivaltiosihteeri Marina Erholan toimeksiantoa. Väliarviointi pohjautuu hallitusohjelman kirjaukseen.
Määräaikainen alivaltiosihteeri Marina Erhola. Anu Blym
Raportissa suositellaan, että aiemmin tehdyn erikoissairaanhoitoa ja päivystyksiä koskevan selvityksen pohjalta arvioitaisiin, mitä erikoissairaanhoidon palveluja tuotettaisiin milläkin alueella.
Suosituksessa katsotaan, että kevään 2027 hallitusneuvotteluihin pitäisi saada sairaala- ja päivystysverkon kehittämisestä ehdotus.
Pitkän aikavälin suosituksissa raportin laatijat ehdottavat, että eduskunnan tulisi linjata halutaanko hyvinvointialueiden asemaa vahvistaa ”itsehallinnollisina alueyhteisöinä” vai kehittää niitä ”palveluorganisaatioina”.
Mikäli alueiden itsehallintoa halutaan vahvistaa, tulisi raportin selvittää toteuttamisvaihtoehdot, joilla alueille voidaan antaa verotusoikeus ja ottaa käyttöön veropohjan tasausjärjestelmä.