Historiapolitiikka|Ulkoministeri Elina Valtonen väitti tiistaina uutiskanava CBS:n haastattelussa, ettei yksikään Venäjän naapurimaa ole sataan vuoteen hyökännyt Venäjälle.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Ulkoministeri Elina Valtonen väitti CBS News -haastattelussa, ettei yksikään Venäjän naapurimaa ole sataan vuoteen hyökännyt Venäjälle.
Poliittisen historian dosentti Ville Soimetsä pitää väitettä selkeänä kömmähdyksenä, sillä se sivuuttaa Suomen hyökkäyksen Neuvostoliittoon vuonna 1941.
Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova tarttui väitteeseen ja julkaisi Telegramissa pitkän kirjoituksen Suomen ja Venäjän yhteisestä historiasta.
Suomen ulkoministeri Elina Valtonen antoi tiistaina yhdysvaltalaiselle CBS News -uutiskanavalle haastattelun, jossa hän puhui Venäjän muodostamasta uhasta.
Haastattelussa ulkoministeri sanoi, ettei yksikään Venäjän naapurimaa ole sataan vuoteen hyökännyt Venäjälle. Samana aikana Venäjä olisi kuitenkin Valtosen mukaan hyökännyt 19:ään naapurimaahansa.
Valtonen julkaisi otteen haastattelusta myös viestipalvelu X:ään.
Ulkoministerin kommentti herätti heti keskustelua, sillä se vaikuttaa sivuuttavan täysin Suomen ja Neuvostoliiton välillä vuosina 1941-1944 käydyn jatkosodan. Sota alkoi, kun Suomi hyökkäsi natsi-Saksan rinnalla Neuvostoliittoon.
Poliittisen historian dosentin Ville Soimetsän mielestä Valtosen kommenteissa on kyse ilmiselvästä virheestä. Hän toimii yliopisto-opettajana Turun yliopistolla.
”Yritän hyväntahtoisesti tulkita, että on käynyt kömmähdys. Vaikea hoksata miten näin on päässyt käymään”, hän sanoo HS:lle.
Historian käyttö politiikan välineenä on hänen mukaansa yleistä, mutta siinä täytyy olla erittäin tarkkana. Parhaimmillaan se on erittäin hyvä tapa oikeuttaa asioita silloin kun sillä on pohjaa.
Sitä voidaan kuitenkin käyttää myös propagandan välineenä, kuten Venäjällä ja useissa muissa valtioissa tehdään.
”Sitten kun tapahtuu tällainen kömmähdys, joutuu hankalaan paikkaan”, Soimetsä sanoo.
Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova tarttuikin väitteeseen keskiviikkona. Hän julkaisi Telegram-viestipalvelussa pitkän kirjoituksen, jossa hän ruoti Valtosta sekä Suomen ja Venäjän yhteistä historiaa.
Hän viittaa jatkosodan lisäksi niin kutsuttuihin heimosotiin, joissa suomalaiset joukot hyökkäsivät Venäjälle useita kertoja vuosien 1918-1920 välillä.
Ainakin osalla sotaretkistä oli Suomen hallituksen tuki.
Zaharovan teksti seuraa täsmällisesti Venäjän nykyistä valtiollista propagandaa. Tekstissä esiintyy useita valheellisia ja virheellisiä väittämiä. Se muun muassa väittää Suomen julistaneen sodan Venäjälle vuonna 1918 sekä suurentelee Suomen ja Venäjän rajalla sisällissodan aikana käytyjä taisteluita.
Viestin lopussa Zaharova lupaa antaa Valtoselle suomenkielisen käännöksen kirjasta, joka käsittelee Suomen ja Ruotsin russofobian historiaa. Kirja on kirjoitettu nykyisen venäläisen valtiollisen propagandan hengessä.
Soimetsän mukaan Venäjän propagandalla haetaan oikeutusta omaan politiikkaan ja imperialistisiin toimiin.
”Faktat ovat pelkkiä työkaluja. Niitä käytetään silloin kun tilaisuus tulee”, hän sanoo.
Soimetsän mielestä Valtosen kömmähdys olisi ollut helppo välttää puhumalla jostain muusta kuin sadasta vuodesta.
”Voisi hyvin vedota esimerkiksi 50 vuoteen”, hän sanoo.
”Sadan vuoden takaiset uhat eivät ole enää tämän päivän uhkia. Siksikin Valtonen olisi voinut välttää kömmähdyksen erilaisella kehystyksellä”, Soimetsä toteaa.
Suomalaisessa historiakeskustelussa on Soimetsän mielestä onnistuttu yleisesti hyvin eikä hän näe Valtosen yksittäistä epäonnistunutta kommenttia vielä suurena ongelmana.
”Suomella pienenä valtiona yksi valtti on yleinen luotettavuus ja johdonmukaisuus”, hän sanoo.
Valtti menetetään, jos poliittinen johto ei ole huolellinen ja harkittu viestinnässään.
”Totuudella on arvoa niin kauan kun sitä ylläpidetään”.
HS tavoitti ulkoministeri Valtosen erityisavustaja Matias Pajulan, jonka mukaan ministerillä ei ole täydennettävää CBS:n haastatteluun.
”Kabinetin puolesta voin todeta, että Venäjältä nyt kuullut puheenvuorot ovat jälleen esimerkki siitä, kuinka Venäjän informaatiokoneisto rakentaa Venäjästä epärehellistä kuvaa uhrina”, Pajula kommentoi asiaa.