Helsingin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt satamatunnelin rakentamisen mahdollistavan asemakaavan. Näin ollen vuosia valmistelussa olleen satamatunnelin rakentaminen Länsisataman ja Länsiväylän alun välille etenee.

Kaupunginvaltuusto käsitteli Länsisataman satamatunnelin asemakaavan hyväksymistä keskiviikkona 10. joulukuuta.

Valtuusto kokoontui ensimmäistä kertaa käsittelemään kyseistä asiaa, ja keskustelu satamatunnelista oli hyvin vilkasta. Siitä keskusteltiin yhteensä 4 tuntia. Kyseessä oli tämän valtuustokauden yksi suurimmista päätöksistä.

Suvi Pulkkisen (vihr.) ehdottama ja Elina Kauppilan (vas.) kannattamana palautusehdotus vaati, että hanke palautetaan valmisteluun, jotta päätöksenteon pohjaksi olisi laadittu normaalit liikennehankkeiden hyöty-kustannus- ja kannattavuuslaskelmat.

Palautusehdotus ei saavuttanut menestystä: se kaatui äänestyksessä luvuin 49–36.

Satamatunnelin puolesta äänestivät odotetusti kokoomuksen ja demareiden edustajat Elisa Gebhardia, Pentti Arajärveä ja Erkki Tuomiojaa lukuunottamatta. Lisäksi puolesta äänestivät perussuomalaisten, rkp:n Liike Nytin ja kristillisdemokraattien edustajat.

Vihreiden, vasemmistoliiton ja keskustan edustajat äänestivät tunnelihanketta vastaan.

Ponsia ehdottivat valtuutetuista Regmi Krishna (sd.), Terhi Peltokorpi (kesk.), Paavo Arhinmäki (vas.), Silvia Modig (vas.) ja Suvi Pulkkinen (vihr.). Kunkin valtuutetun toivomusponsiehdotus hyväksyttiin.

Satamatunneli on toteutuessaan pituudeltaan vajaa kaksi kilometriä (1,9 km) ja ulottuu Länsisatamasta Länsiväylän alkuun. Tunnelin rakentamisen on arvioitu maksavan noin 300 miljoonaa euroa.

Tunnelia pitkin kulkisi Länsisataman rekkaliikenne ja satamasta länteen suuntautuvan henkilöautoliikenne. Satamatunnelia on suunniteltu jo vuosia, ja se on herättänyt sekä puolustusta että vastustusta. Hanketta vastustavat ovat olleet huolissaan erityisesti kalliin hankkeen kannattavuudesta.

Satamatunnelin rakentamisesta vastaa Helsingin satama, joka on kaupungin omistama. Satama rahoittaa tunnelin rakentamisen sataman matkustajista saamillaan varoilla.



Satamatunneli on valmiina pituudeltaan (1,9 km). Länsisatamasta lähtevä tunneli nousee maan pinnalle Lapinlahden puiston ja Ilmarisen talon välistä. PES-arkkitehdit

Ennen kaupunginvaltuuston kokousta tunnelin asemakaava hyväksyttiin sekä lautakunnassa että kaupunginhallituksessa. Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi asemakaavan marraskuun alussa äänin 8–5.

Kaupunginhallitus hyväksyi omalta osaltaan rakentamisen mahdollistavan asemakaavan joulukuun alussa. Äänestys oli tiukka: Päätös syntyi äänin 8–7.

Hanketta ovat sekä lautakunnassa että kaupunginhallituksessa kannattaneet kokoomuslaiset ja demarit, kun taas vasemmistoliitto ja vihreät ovat vastustaneet sitä.

Kaupunginhallitus jätti asian kahdesti pöydälle ennen päätöstään.



Satamatunnelin A-vaihtoehto. Helsingin kaupunki

Kaupunginvaltuusto teki jo vuonna 2021 periaatepäätöksen satamatoimintojen uudelleenjärjestelyistä, joiden mukaan autolauttaliikenne siirretään Eteläsatamasta Katajanokalle ja Länsisatamaan.

Päätökseen kuului myös suunnitelma satamatunnelista.