Tuoreiden testitulosten mukaan koululaisten ja varusmiesten fyysisen toimintakyvyn myönteinen kehitys jatkuu.
Varusmiesten kestävyysjuoksukunto on nousussa. Kuvituskuva. JAAKKO STENROOS / AOP
Vuosimallin 2025 varusmies juoksi palvelukseen astuessaan Cooperin testissä keskimäärin 2414 metriä.
Edellisen kerran yhtä hyvä tulos saavutettiin kymmenen vuotta sitten. Vuosi sitten keskiarvotulos oli 16 metriä heikompi kuin nyt.
Tuoreet tulokset kertovat myös, että yli 3000 metriä juosseiden osuus on kasvanut yhdellä ja 2600–3000 metriä juosseiden viidellä prosenttiyksiköllä. Alle 2200 metriä juosseiden osuus on pienentynyt viisi prosenttiyksikköä vuodesta 2019.
Jos taulukko ei näy kokonaan, näet sen tästä.
Perinteikäs testi
Cooper on perinteikäs testimuoto, jossa juostaan mahdollisimman pitkä matka 12 minuutissa. Täältä näet ikäkohtaisen arviointitaulukon.
Puolustusvoimissa testi suoritetaan kahden viikon kuluessa palveluksen alkamisesta.
– Edistämme kutsuntaikäisten omaehtoista liikkumista ja toimintakyvyn kehittymistä ennen asepalveluksen aloittamista puolustusministeriön koordinoimalla Suomi liikkeelle -toimenpiteellä, puolustusministeri Antti Häkkänen kommentoi tiedotteessa.
– Tarjoamallamme liikuntaneuvonnalla ja -ohjauksella tuemme edellytyksiä asevelvollisuuden suorittamiseen ja tarjoamme eväitä liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen.
Varusmiesten kuntotilastoja on seurattu Cooperin testin osalta vuodesta 1975 alkaen. Paras keskiarvo on 2760 metriä vuodelta 1979. Pohjakosketus otettiin vuonna 2019, jolloin keskiarvotulos oli 2358 metriä.
Tarkemmat tulokset varusmiesten tämän vuoden kuntotesteistä julkaistaan Puolustusvoimien verkkosivuilla torstaina.
Move!-tuloksia
Move! mittaa viides- ja kahdeksasluokkalaisia. Kuvituskuva. AOP
Uunituoreet Move!-tulokset kertovat, että lasten ja nuorten fyysinen toimintakyky on kehittynyt.
– Erityisen ilahduttavaa on, että maltillinen myönteinen kehitys on jatkunut jo kolmatta vuotta peräkkäin, kommentoi Iiris Kolunsarka, asiantuntija Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
– Se kertoo siitä, että lasten ja nuorten fyysinen toimintakyky on menossa oikeaan suuntaan.
Miten noususuhdanne on saatu aikaan?
– Varmaa selitystä ei ole, mutta lasten ja nuorten liikkuminen sekä fyysinen toimintakyky ovat saaneet viime vuosina aiempaa enemmän huomiota, ja tietoisuus lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn tilasta ja sen kehityssuunnista on lisääntynyt, Kolunsarka vastaa.
– Tämä on johtanut liikkumisen ja fyysisen toimintakyvyn edistämiseksi paikallisiin, alueellisiin ja valtakunnallisiin toimenpiteisiin, joiden vaikutukset voivat nyt mahdollisesti alkaa näkyä Move!-tuloksissa.
Move! on kouluissa käytössä oleva järjestelmä, jolla mitataan perusopetusikäisten fyysistä toimintakykyä. Tämän syksyn testit kohdistuivat yli 110 000 viides- ja kahdeksasluokkalaiseen.
Kuusiosaisessa mittauksessa selvitetään kestävyyttä, lihaskuntoa, liikkuvuutta ja motorisia taitoja. Testin osia ovat muun muassa 20 metrin viivajuoksu, etunojapunnerrus ja vauhditon viisiloikka.
Huolenaiheita
Heikoimmat Move!-tulokset nähtiin vuonna 2022. Tuolloin ”fyysinen toimintakyky oli mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla” 39,7 prosentilla kaikista viides- ja kahdeksasluokkalaisista.
Mikä oli johtanut kaikkien aikojen heikoimpiin Move!-tuloksiin?
– Varmaa yksittäistä syytä ei voida osoittaa, mutta esimerkiksi korona-aika ja sen rajoitukset ovat todennäköisesti vaikuttaneet. Tutkimusnäyttö osoittaa, että lasten ja nuorten liikkuminen väheni pandemian aikana, mikä on voinut heikentää fyysistä toimintakykyä.
Kolmatta vuotta jatkuvasta noususuhdanteesta huolimatta liian suuriin riemunkiljahduksiin ei ole aihetta.
– Edelleen reilulla kolmanneksella lapsista ja nuorista fyysinen toimintakyky on tasolla, joka on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia haittaavaa tai kuluttavaa.
Tämän vuoden mittauksen tarkka prosenttiluku on 37.
Kolunsarka mainitsee toisena selkeänä huolenaiheena suuret alueelliset erot.
– Kaupunkimaisissa kunnissa lasten ja nuorten fyysinen toimintakyky on selkeästi parempi kuin maaseutumaisissa kunnissa. Tämä ero on pysynyt samansuuntaisena koko mittaushistorian ajan.
Iiris Kolunsarka on valtakunnallisen Move!-järjestelmän tuntija.