- Ukrainalaisen asiantuntijan Kostjantyn Batozskyin mukaan maassa on mahdotonta järjestää rehellisiä vaaleja sodan takia.
- Vaaleja estävät nykyinen perustuslaki, miljoonat pakolaiset ja rintamalla olevat sotilaat.
- Presidentti Zelenskyi ehdotti vaaleja vastauksena Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin painostukseen.
- Lisäksi Venäjä pyrkisi vaaleilla aiheuttamaan sisäistä kaaosta Ukrainassa.
KIOVA Ukrainalainen poliittinen asiantuntija Kostjantyn Batozskyi tyrmää ajatuksen siitä, että Ukrainassa järjestettäisiin vaalit lähikuukausina.
– Ensinnäkin kyseessä olisivat epärehelliset vaalit. Niiden tuloksia eivät hyväksyisi sen enempää ukrainalaiset, venäläiset kuin muutkaan, Batozskyi arvioi.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi eilen tiistaina olevansa valmis järjestämään vaalit Ukrainassa jo seuraavan kolmen kuukauden aikana.
Tämä olisi kuitenkin mahdollista vain kahdella ehdolla: Ukrainan turvallisuuden tulisi olla taattu ja lainsäädäntöä pitäisi muuttaa.
– Minulla on siihen tahtoa – olen valmis, Zelenskyi totesi.
Kommentti oli vastaus Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin toistuviin vaatimuksiin Ukrainan vaalien järjestämisestä.
Muutama päivä sitten Trump vihjaili, ettei Ukraina ole enää todellinen demokratia.
Trumpin vaatimukset heijastelevat Venäjän propagandaa, joka esittää Zelenskyin laittomana presidenttinä. Venäjä haluaa päästä eroon Zelenskyistä, joka on sen tavoitteiden esteenä.
Tutkija: Vaaliehdotuksen tarkoitus on torjua USA:n painetta
Videolla Batozskyi kertoo, miksi Zelenskyi ehdottaa vaaleja:
Batozskyn mukaan rehellisten vaalien järjestäminen vie aikaa eikä niitä voida järjestää kolmen kuukauden kuluessa. Ehdottamalla vaaleja Zelenskyi vie kuitenkin pohjan Trumpin kritiikiltä.
Perustuslaki kieltää tällä hetkellä vaalien järjestämisen sotatilan aikana.
Tutkija luettelee monta painavaa syytä, miksi vaalien järjestäminen on käytännössä mahdotonta, vaikka lainsäädäntöä muutettaisiinkin. Silloinkin vaalit voitaisiin järjestää Batozskyin mukaan vasta kuuden kuukauden kuluttua sotatilan päättymisestä.
Keskeinen haaste on hänen mielestään valtion rajan määrittäminen.
– Perustuslaki vaatii vaalipiirien luomista koko Ukrainan alueelle.
Samaan aikaan miljoonat ukrainalaiset ovat paenneet ulkomaille. Maassa on miljoonia sisäisiä pakolaisia, jotka eivät voisi äänestää oman paikkakuntansa ehdokasta.
Lisäksi rintamalla taistelee noin miljoona ukrainalaista. Batozskyin mukaan on epäselvää, miten kaikki ukrainalaiset voisivat äänestää – varsinkaan sotilaat.
Vaalit olisivat suuri riski
Vaikka Venäjä suostuisi tulitaukoon, Batozskyn mukaan siihen ei voi luottaa. Tästä Ukrainalla on jo kokemusta Minskin sopimuksista, jotka solmittiin vuosina 2014 ja 2015. Molemmilla kerroilla sovittiin välitön aselepo, mutta Venäjä ei sitä noudattanut.
Batozskyi on varma, että Venäjä provosoisi tilanteen niin, ettei tulitauko pitäisi.
– Nimeä minulle demokratia, joka on sodassa ydinasevaltion kanssa ja pystynyt järjestämään täysin vapaat ja rehelliset vaalit. Et löydä sellaista esimerkkiä, Batozskyi sanoo.
Venäjä tunnetusti panostaa vaalivaikuttamiseen ja käyttää siihen paljon resursseja.
Esimerkiksi Moldovassa ja Romaniassa järjestetyissä vaaleissa Venäjän vaikutusyritykset ovat olleet huomattavia. Batozskyn mielestä Venäjä pyrkisi samaan Ukrainassa.
– He tietysti käyttäisivät samoja keinoja Ukrainaa vastaan, mutta satakertaisella voimalla, koska heidän tavoitteensa on tuhota Ukrainan valtio.
Hänen mukaansa Venäjä käyttää vaatimusta vaaleista Ukrainassa keinona aiheuttaa sisäistä vastakkainasettelua, koska se ei kykene voittamaan sotaa kentällä.
Kukaan ei haluaisi Zelenskyin paikalle
Jos vaalit kuitenkin järjestettäisiin, olisi silloinkin monta avointa kysymystä. Osallistuisiko Zelenskyi niihin ja kuka häntä haastaisi?
Varteenotettavia ehdokkaita ei Batozskyn mielestä tällä hetkellä ole.
Hänen mukaansa kukaan ei haluaisi olla Zelenskyin asemassa nyt – ei edes kansan suosiossa oleva entinen asevoimien päällikkö Valeri Zalužnyi.
Avaa kuvien katselu
Valeri Zalužnyi on nykyään Ukrainan Britannian suurlähettiläs. Kuvassa hän kättelee Zelenskyiä Ukrainan parlamentissa heinäkuussa 2022. Kuva: AOP
Myös entisen presidentin Petro Porošenkon kohdalla kyselyt osoittavat, että yli puolet ukrainalaisista ei äänestäisi häntä.
Venäjämielisistä ehdokkaista tutkija mainitsee Oleksi Arestovytšin. Hän oli Zelenskyin neuvonantaja sodan alussa, mutta riitaantui ja on siitä lähtien hyökännyt Zelenskyitä vastaan.
Ukraina on julistanut hänet käytännössä ei-toivotuksi henkilöksi, ja hänet on asetettu pakotelistalle, ukrainalainen RBC kertoo. Hän ei voi osallistua vaaleihin, kuten eivät muut ulkomailla pitkään oleskelleet, tutkija selittää.
Avaa kuvien katselu
Oleksi Arestovytš toimi aiemmin Zelenskyin neuvonantajana. Kuva vuodelta 2020. Kuva: Ukrinform / AOP
– Venäjä voi nostaa esiin tällaisia henkilöitä ja väittää, että vaalit ovat laittomat, koska oppositiolla ei ollut mahdollisuutta osallistua. Tämä on täysin mahdollista.
Tutkija ei tiedä, asettuisiko Zelenskyi ehdolle
Zelenskyin ehdokkuudestakaan tutkija ei ole varma.
– Presidentti sanoi heti alkuun, että hän on vain yhden kauden presidentti. Ukrainalaiset muistavat sen hyvin. Kaikki riippuu muista ehdokkaista. Jos Zelenskyi on varma, ettei hän voita, hän ei lähde ehdolle, Batozskyi sanoo.
Yhdestä asiasta tutkija on kuitenkin varma: ukrainalaiset eivät kaipaa vaaleja nyt. Eivät edes Zelenskyin lähipiiriin ulottuvan korruptioskandaalin jälkeen. Hänen mukaansa Zelenskyi käsitteli tilanteen hyvin heittämällä korruptioon sotkeutuneet ”junan alle”.
– Se henkilö, joka ensimmäisenä astuu esiin ja sanoo haluavansa asettua presidenttiehdokkaaksi, joutuu ihmisten julkisen lynkkauksen kohteeksi – ja täysin oikeutetusti.