Eduskunta|Ministeri Sari Essayahin mukaan eduskunta säätää lait, ja taustalla on ”huikean suuri” enemmistö.
10.12. 17:10
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Maa- ja metsätalousministeriön virkamiehet vastustavat eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan esitystä laajentaa suurpetojen kiintiömetsästys koskemaan suden lisäksi myös karhua ja ilvesta.
Virkamiesten mukaan karhu ja ilves ovat edelleen tiukasti suojeltuja lajeja EU:n luontodirektiivissä, toisin kuin susi, jonka suojelustatus on muuttunut.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah korostaa, että eduskunta säätää lait ja mietinnön takana on huikean suuri enemmistö.
Maa- ja metsätalousministeriö ei ole innostunut siitä, että eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta aikoo ulottaa suurpetojen alueellisen kiintiömetsästyksen suden lisäksi myös karhuun ja ilvekseen.
Valiokunta teki tällaisen laajennuksen eduskunnassa. Alkuperäinen valiokuntaan tullut metsästyslain muutosesitys koski pelkästään suden kiintiömetsästystä.
Oheistuotteena myös saukon alueellinen kiintiömetsästys on valiokunnan tekemien lakimuutosten jälkeen teoriassa mahdollista.
Ministeriön virkamiesten nihkeä kanta käy ilmi vastineesta, joka valiokunnalle toimitettiin. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi ja lainsäädäntöneuvos Teemu Nikula huomauttavat, että suden suojeluasema EU:n luontodirektiivissä on muuttunut: suden metsästys on luontodirektiivissä hyväksytty menettely.
Sen sijaan karhun ja ilveksen suojelustatus luontodirektiivissä ei ole muuttunut. Ne ovat edelleen tiukasti suojeltuja lajeja, joiden metsästys perustuu poikkeusmenettelyyn.
Metsästyslain muutoksen suden osalta oli virkamiesten mukaan tarkoitus olla tekninen lisäys lakiin. Siksi ”on hyvin kyseenalaista, olisiko tällaista esityksen tosiasiallista laajennusta syytä tehdä” eli ottaa mukaan myös karhu ja ilves, virkamiehet kirjoittavat.
Virkamiesten mukaan valiokunnan toiminta saattaa vaarantaa sivutuotteena karhun nykyisen metsästyksen poronhoitoalueella, jonka EU on hyväksynyt.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd) mukaan eduskunta säätää Suomessa lait, joten hän ministerinä ei ota kantaa siihen, miten maa- ja metsätalousvaliokunnassa toimittiin. Essayah huomauttaa HS:lle, että mietinnön taustalla on ”huikean suuri” enemmistö, koska hallituspuolueiden lisäksi myös keskusta ja Sdp kannattavat suden, karhun ja ilveksen kiintiömetsästystä.
Essayahin mukaan ministeriön virkamiesten vastine on ymmärrettävä, koska virkamiesten täytyy virkavastuunsa takia ilmaista karhunmetsästyksen laajennukseen liittyvä riski sen jatkumisesta poronhoitoalueella.
Essayahin mukaan Suomen karhu- ja ilveskanta ovat kasvaneet selvästi.
”Mikään suurpedoistamme ei ole uhanalainen laji, ei edes silmälläpidon alainen laji.”
Jos lainmuutos tulee voimaan, metsästyksen aloittamiseen tarvitaan vielä erikseen ministeriössä valmisteltavat asetukset. Essayahin mukaan ministeriön on ne valmisteltava, jos eduskunta siihen velvoittaa.
Eduskunta kävi maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön pohjalta keskiviikkona tiukan keskustelun, jossa kansanedustajien jakolinjat näkyivät.
Vasemmistoliitto ja vihreät kritisoivat sisällön lisäksi menettelytapaa eli sitä, että valiokunta ujutti karhun, ilveksen ja saukon suden rinnalle. Kummankin puolueen edustajat kyselivät, eikö hallituspuolueita hävetä, ja epäilivät petovihan ja ”jahtihupien” ohjanneen toimintaa.
”Paitsi että hallituksen esitys on sisällöllisesti surkea, lainvalmistelun perusedellytykset laiminlyövä raakile, sen käsittely on alusta loppuun ollut tarkoitushakuisesti hutiloitua, kiirehdittyä ja pakolla läpirunnottua”, vasemmistoliiton Veronika Honkasalo ryöpytti.
”Ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin toimia näin, vaikka en pysty siitä tyylipisteitä antamaan”, puolusti keskustan Anne Kalmari. Keskusta kannattaa metsästyksen laajennusta.
Lainmuutoksen puolustajat korostivat puheissaan erityisesti suurpetojen aiheuttamia vahinkoja muun muassa kotieläimille.