Muinaiset ihmiset hallitsivat tulentekotaidon jo 400 000 vuotta sitten, paljon luultua aikaisemmin, ilmenee uudesta tutkimuksesta.
Brittiläiset tutkijat ovat löytäneet todisteita siitä, että muinaiset ihmiset saattoivat oppia tekemään tulta huomattavasti aiemmin kuin on aiemmin uskottu.
Nature-tiedelehdessä keskiviikkona julkaistun tutkimuksen mukaan tarkoituksellista tulentekoa tapahtui Suffolkissa, Itä-Englannissa sijaitsevalla Barnhamin paleoliittisella alueella Barnhamissa noin 400 000 vuotta sitten. Tämä siirtää tulentekotaidon varhaisinta tunnettua ajankohtaa noin 350 000 vuotta taaksepäin. Aiemmin vanhimmat varmat todisteet tulentekotaidosta olivat peräisin neandertalinihmisten asuinpaikoilta Pohjois-Ranskasta, noin 50 000 vuoden takaa.
Barnhamin alueelta löydettiin paistunutta savea, kuumuuden murtamia piikivisiä käsikirveitä sekä kaksi rautapitoista pyriittikappaletta, jotka tuottavat kipinöitä iskeytyessään piikiveen. British Museumin johtamat tutkijat analysoivat löydöksiä neljän vuoden ajan varmistaakseen, ettei kyseessä ollut luonnon aiheuttama metsäpalo.
Geokemialliset testit osoittivat, että alueella oli saavutettu yli 700 asteen lämpötiloja, ja toistuva polttaminen samassa paikassa viittaa rakennettuun tulisijaan.
Arkeologi Rob Davis British Museumista sanoo tiedotteessa, että korkeat lämpötilat, hallittu polttaminen ja pyriittifragmentit osoittavat, kuinka muinaiset ihmiset todella valmistivat tulta.
Tulenteko mahdollisti muinaisille ihmisille selviytymisen kylmemmissä ympäristöissä, petojen karkottamisen ja ruoan kypsentämisen. Kypsentäminen hajottaa myrkkyjä juurissa ja mukuloissa sekä tappaa taudinaiheuttajia lihassa, mikä parantaa ruoansulatusta ja vapauttaa enemmän energiaa suurempien aivojen tukemiseksi.
Chris Stringer, ihmisen evoluution asiantuntija Natural History Museumista, sanoo tiedotteessa, että fossiilit Britanniasta ja Espanjasta viittaavat siihen, että Barnhamin asukkaat olivat varhaisia neandertalinihmisiä.
Tuli mahdollisti myös uudenlaisen sosiaalisen elämän. Iltaiset kokoontumiset tulisijan ympärillä tarjosivat aikaa suunnittelulle, tarinankerronnalle ja ryhmäsuhteiden vahvistamiselle, mikä usein liitetään kielen kehitykseen ja järjestäytyneempiin yhteiskuntiin.
Arkeologit uskovat, että Barnhamin alue sopii laajempaan kaavaan Britanniassa ja Manner-Euroopassa 500 000 ja 400 000 vuotta sitten. Silloin varhaisten ihmisten aivojen koko alkoi lähestyä nykyisiä tasoja ja todisteita yhä monimutkaisemmasta käyttäytymisestä alkaa esiintyä.
Nick Ashton, British Museumin paleoliittisten kokoelmien kuraattori, kuvailee tiedotteessa löytöä ”uransa 40 vuoden jännittävimmäksi löydöksi”.
Ségolène Vandevelde, Chicoutimin yliopiston arkeologi Quebecissä, joka ei ollut mukana tutkimuksessa, sanoi The Guardian -lehdessä löydösten olevan vakuuttavia.
”Tulen jälkiin liittyvän pyriitin löytö on kruunaa kaiken, sillä se tarjoaa varhaisimman tunnetun esimerkin ihmisten tulenteosta”, Vandevelde sanoo lehdessä.
”Jos tulentekotaito on näin vanhaa, voimme olettaa, että tulen hallinta ja sen tavanomainen käyttö voivat olla vieläkin vanhempia.”