Velan ennakoitua suurempi määrä johtuu velanhallintaan liittyvistä eristä.
Valtiovarainministeri Riikka Purra on pitkään varoitellut valtion velkaantumisesta. Alexandros MICHAILIDIS
Suomen valtio ottaa 17,8 miljardia euroa lisää velkaa vuonna 2025, valtiovarainministeriö tiedottaa. Velan määrä on suurempi, mitä vuodelle on aiemmin budjetoitu.
Valtiovarainministeriön mukaan keskeinen syy taustalla on käteisvakuuksien kasvu vuoden aikana.
Valtion lainanotto ylittää vuodelle 2025 budjetoidun 14,3 miljardin euron nettolainanottotarpeen 3,5 miljardilla eurolla. Nimellisarvoinen nettolainanotto pitää sisällään budjetin tulojen ja menojen erotuksen lisäksi arvioidut emissiotappiot.
Näin ollen valtio ottaa vuonna 2025 uutta lainaa arviolta 17,8 miljardia euroa.
Tänä vuonna lainanottotarvetta ovat kasvattaneet erityisesti velanhallintaan liittyvät erät.
Käteisvakuudet kasvussa
Lainaa tarvitaan lisää erityisesti siksi, että valtiolta vaaditut korko- ja valuuttajohdannaisiin liittyvät käteisvakuudet ovat kasvaneet 3,3 miljardilla eurolla verrattuna vuoden 2024 loppuun.
Valtion johdannaissopimuksiin kuuluu vakuusjärjestely, jonka tarkoitus on luottoriskin vähentäminen. Korkojen muutokset ja erityisesti pitkien ja ja lyhyiden korkojen eron kasvu ovat johtaneet siihen, että käteisvakuuksia on jouduttu lisäämään.
Käteisvakuudet palautetaan viimeistään kunkin sopimuksen erääntyessä, eli ne ovat valtiolle korkotuloja tuottavia saatavia. Uusien korkojohdannaisten tekemisestä luovuttiin vuonna 2024, mutta vanhat sopimukset vaikuttavat edelleen käteisvakuuksien määrään, kunnes sopimukset erääntyvät.
Valuuttajohdannaisten vakuudet kasvoivat, koska euro vahvistui suhteessa Yhdysvaltain dollariin.
Velanottoon vaikuttavat emissioerot johtuvat siitä, että valtio on velkaa liikkeelle laskiessaan huutokaupannut aiempina vuosina liikkeeseen laskettuja kiinteäkorkoisia viitelainoja, joiden nimelliskorot ovat nykyisiä markkinakorkoja alhaisempia. Lainattu pääoma on siis nimellismäärää pienempi, mutta maksettava nimelliskorko on markkinakorkoa alhaisempi.
Tässä tilanteessa valtion pitää ottaa enemmän nimellismääräistä lainaa, jotta se saa euromääräisesti tarpeeksi rahaa lainattua.
Vuoden kolmannessa lisätalousarviossa emissiotappioita huomioitiin noin miljardi euroa, minkä jälkeen sitä on tullut lisää noin 400 miljoonaa euroa.
Asiasta uutisoi ensin Helsingin Sanomat.