– Tämä on valtava huolenaihe. Tuntuu kuin urani päättyisi jonkun muun päätöksestä.

Laura Lahtinen sijoittui viime viikolla lyhyen radan EM-kisoissa 200 metrin perhosuinnissa neljänneksi. Suoritus oli erinomainen siihenkin nähden, että 22-vuotias urheilija on puolentoista kuukauden ajan hautonut sisällään synkkiä ajatuksia.

Ne liittyvät elintärkeisiin resursseihin, joita Lahtiselle ja usealle muulle huippu-uimarille tulisi olla tarjolla kohti kolmea seuraavaa arvokisavuotta, jotka huipentuvat 2028 Los Angelesin olympia-altaalla.

Lajin kattojärjestön eli Suomen uimaliiton hallitus päätti nimittäin lokakuussa lakkauttaa vuonna 2021 perustetun Helsinki Swimming Academyn, joka on operoinut Mäkelänrinteen uintikeskuksessa olympiavalmennuskeskuksen statuksella. Vähällä metelillä siunatun päätöksen seuraukset 11:lle olympiavalmennuskeskuksen uimarille ovat kuitenkin pahimmillaan erittäin dramaattisia.

Uimari uima-altaan päädyssä.

Avaa kuvien katselu

Veera Kivirinnanan uran jatkon eteen Uimaliiton tuore päätös toi runsaasti kysymysmerkkejä. Kuva: Mondadori Portfolio via Getty Im

Kyseinen status on nimittäin taannut urheilijoille maksuttomasti mm. uintivalmennuksen, ratamaksut, testauspalvelut, fysiikkavalmennuksen, lääkäripalvelut, fysioterapian, urheilupsykologian sekä ravintoterapian. Kun olympiavalmennuskeskuksen toiminta vuodenvaihteessa lakkaa, nämä palvelut eivät enää lähtökohtaisesti ole urheilijoille maksuttomia. Ensi vuoden arvokisojen aikarajat jo rikkonut Lahtinen kuvaa tilannetta katastrofiksi.

”Taloudellinen mahdottomuus”

– Kyse on osaltani taloudellisesta mahdottomuudesta. Kroonisten sairauksieni takia olen käyttänyt pelkästään lääkäripalveluita kymmeniä kertoja ja fysioterapiaa joka viikko. Psykologia olen tarvinnut, jotta pää pysyy kasassa. Omakustanteisesti puhuttaisiin varmasti kymmenientuhansien eurojen kuluista, Aalto-yliopistossa opiskeleva Lahtinen toteaa.

Helsinki Swimming Academystä valittiin lyhyen radan EM-kisoihin neljä uimaria, joista myös rintauimari Veera Kivirinta kilpaili finaalissa. Lisäksi kaksi uimaria oli valintakelpoisia, mutta he eivät terveyssyistä lähteneet kisoihin.

Myös Kivirinta myönsi, että Uimaliiton päätös oli erittäin negatiivinen yllätys sen jälkeen, kun viime vuosi oli tuonut hyvän uutisen. Kivirinnan päämatka eli 50 metrin rintauinti oli hyväksytty olympiaohjelmaan vuodeksi 2028.

– Aika järkyttävä juttu sikälikin, että tieto tuli vasta lokakuussa, kun uusia uimareita oli juuri muuttanut Helsinkiin ihan tämän olympiavalmennuskeskuksen takia. Itse en suoraan sanoen tiedä, miten oma ura tästä jatkuu. Missä ryhmissä, kenen radoilla, millaisella palvelutasolla? 30-vuotias poliisi kommentoi.

Elämän ja kuoleman kysymys

Naiskaksikosta Lahtinen on nauttinut opetus- ja kulttuuriministeriön apurahaa ja ollut Olympiakomitean tukiurheilija, Kivirinta ei. Jälkimmäiseltä valmennuskeskuksen arvokkaat tukipalvelut ovat siis edellyttäneet jäsenyyttä ryhmässä. Tukiurheilijat taas saavat kyseiset palvelut lähtökohtaisesti maksutta.

Nyt Lahtinen laittaa kädet ristiin, jotta säilyttäisi statuksensa:

– Olen ollut päättyvän vuoden tukiurheilija, mutta vuoden 2026 päätöksiä ei ole tehty. Jatkossa kriteerit muuttuvat ja käsittääkseni kiristyvät. Oman urani kannalta kyse on elämän ja kuoleman kysymyksestä. En toivo mitään muuta kuin että saisin treenata samoissa oloissa ja samalla palvelutasolla kuin tähän saakka. En vaadi mitään kalliita ulkomaanleirejä. Olen osoittanut selvää kehitystä ja toivon, että se riittää näytöksi.

Olympiakomitean huippu-urheilutoiminnassa uinnista vastaa asiantuntija Tommi Pärmäkoski, joka on jo keskustellut tilanteesta mm. Kivirinnan ja Lahtisen kanssa. Pärmäkoski viestitti Yle Urheilulle Olympiakomitean tekevän kaiken vallassaan olevan, jotta olympiakisoihin tähtäävien huippu-uimarien arki jatkuisi häiriöittä. Vuoden 2026 apurahahaku päättyi 26. marraskuuta.

Poliisina työskentelevä kilpauimari Veera Kivirinta poseeraa poliisiauton edessä.

Avaa kuvien katselu

Veera Kivirinta taiteilee kuormitusfysiologisesti ohuella langalla, sillä hän tekee rankkaa kolmivuorotyötä poliisina. Kuva: Kimmo Hiltunen / Yle

Olympiavalmennuskeskuksen toimintoja siirretään joissain määrin Mäkelänrinteessä toimivalle Simmis-uintiseuralle. Olympiavalmentaja ja Lahtisen henkilökohtainen valmentaja Matti Mäki siirtyy Simmiksen päävalmentajaksi. Toisen valmennuskeskusvalmentajan eli Aleksi Rajansuon pesti on päättymässä kevättalvella.

– En ole jatkon suhteen kovin optimistinen, Rajansuo kommentoi.

Taustalla taloussyyt

Uimaliiton toiminnanjohtaja Pasi Salonen myönsi Yle Urheilulle, että valmennuskeskuksen alasajo oli järjestölle vaikea päätös. Salonen totesi ymmärtävänsä hyvin urheilijoiden pettymyksen.

– Taustalla ovat suomalaisesta urheilujärjestöelämästä tutut asiat eli taloussyyt. Valmennuskeskustoiminta synnytti meille niin paljon kuluja, että jouduimme tähän tilanteeseen pystyäksemme turvaamaan liiton perustoiminnot. Missään nimessä emme halunneet tätä ja haluamme kaikin tavoin, että kärkiuimarien resurssit eivät kärsisi.

Pasi Salonen.

Avaa kuvien katselu

Uimaliiton toiminnanjohtajan Pasi Salosen mukaan olympiavalmennuskeskuksen lakkauttaminen taloussyistä oli järjestölle suuri pettymys. Kuva: Suomen Uimaliitto

Esimerkiksi Uimaliitolle elintärkeä, opetus- ja kulttuuriministeriön jakama valtionapu on 2020-luvulla pudonnut lähes 100 000 euroa. Myös lisenssi- ja kilpailutuotot ovat pudonneet. Olympiavalmennuskeskuksen kustannukset liitolle olivat vuodessa Yle Urheilun tietojen mukaan noin 100 000 euroa. Kumppaneina kuluja ovat jakaneet Urhea-akatemia ja Mäkelänrinteen uintikeskus.

”Ei tuonut tasonnostoa”

Yle Urheilun lajiasiantuntija, Uimaliiton hallituksen entinen jäsen Ville Kallinen sanoo ymmärtävänsä ihmisten huolen muutoksen edessä.

– Mutta kun asiaa objektiivisesti katsotaan, olympiavalmennuskeskuksen uimarien tulokset eivät osoita, että toiminta olisi tuonut suomalaiseen huippu-uintiin merkittävää tasonnostoa. Laura (Lahtinen) olisi voinut tuon verran kehittyä muussakin ympäristössä, ja Veera (Kivirinta) on lähinnä pitänyt oman tasonsa. Kuulostaa kylmältä, mutta numeroiden valossa asia on näin.

– Jos siis liitto on joutunut valitsemaan perustoimintojensa varmistamisen tai olympiavalmennuskeskuksen rahoittamisen väliltä, ymmärrän tämän valinnan täysin, Kallinen sanoo.