Tasavallan presidentti Alexander Stubb tapaa valtiovierailullaan Alankomaiden kuningasperheen.
Alankomaiden kuningasperhe yhteiskuvassa viime kesänä. Kuvassa vasemmalta kruununprinsessa Amalia, kuningatar Máxima, kuningas Willem-Alexander, prinsessa Ariane ja prinsessa Alexia. AOP
Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja Suzanne Innes-Stubb tekevät valtiovierailun Alankomaihin. Vierailu alkaa tänään torstaina ja jatkuu huomenna.
Presidenttiparin kutsui vierailulle Alankomaiden kuningas Willem-Alexander.
Willem-Alexander on Alankomaiden ensimmäinen miespuolinen hallitsija sitten vuoden 1890. Kuningas Willem-Alexanderista tuli hallitsija vuonna 2013, kun hänen äitinsä, kuningatar Beatrix luopui kruunusta.
Millainen sitten on Alankomaiden kuningashuone? Kenties tunnetuin ulkoinen piirre on kuningashuoneen väri, oranje eli oranssi. Alankomaiden lipun ylin raita oli alkujaan oranssi, mutta se muutettiin myöhemmin punaiseksi. Väri näkyy edelleen esimerkiksi Alankomaiden jalkapallomaajoukkueen pelipaidoissa, jotka ovat oranssinvärisiä.
Willem-Alexander ja kuningas Maxima vierailivat Surinamissa aiemmin tässä kuussa. AOP
Syy oranssisuuteen löytyy historiasta. Oranssi väri tulee 1500-luvulla eläneen Vilhelm I Oranialaisen vaakunasta, jossa on oranssia, valkoista ja sinistä. Hän johti alankomaalaisten taistelua silloista isäntää Espanjaa vastaan, jonka seurauksena Alankomaista tuli itsenäinen.
Kuningas Willem-Alexander meni helmikuussa 2002 naimisiin Máxima Zorreguieta Cerrutin kanssa. Valtaannousun myötä hänestä käytetään nykyään nimeä kuningatar Máxima. Heillä on kolme lasta. Kruununprinsessa, eli tuleva hallitsija Catharina-Amalia syntyi vuonna 2003, prinsessa Alexia syntyi vuonna 2005 ja prinsessa Ariane syntyi vuonna 2007.
Alankomaiden kuningas on siitä harvinainen, että hänellä on suomalaisia sukujuuria, sillä hänen isänsä, prinssipuoliso Claus van Amsberg polveutui pommerilaisista Schlippenbachin kreiveistä.
Willem-Alexander on muutenkin hieman tavallisuudesta poikkeava kuningas. Hän paljasti vuonna 2017 toimineensa aina silloin tällöin alankomaalaisen KLM-lentoyhtiön perämiehenä. Hän on lentänyt Fokker 70- ja Boeing 737 -koneita.
Vuonna 2023 Willem-Alexander pyysi anteeksi Alankomaiden osuutta orjuudessa.
Kuningatar Máxima on kotoisin Buenos Airesista Argentiinasta, mutta hänellä on kuninkaallisia sukujuuria Portugalin kuninkaallisiin.
Máxima on työskennellyt pankkiirina eri puolilla Euroopassa ja Yhdysvalloissa, muun muassa New Yorkissa.
Máximan isä toimi maatalousministerinä, kun Argentiinassa oli Jorge Videlan johtama sotilasdiktatuuri vuosina 1976-1981.
Kuninkaallinen perhe kuvattuna viime kesänä. Kuvassa kuningas Willem-Alexander, kuningatar Maxima, 22-vuotias kruununprinsessa Catharina-Amalia (takana vasemmalla), prinsessa Alexia (20) ja prinsessa Ariane (18), AOP
Isän tausta aiheutti valtavan kohun Alankomaissa, mutta kuningatar ja tämän puoliso hyväksyivät suhteen. Häitä vietettiin helmikuussa 2002. Morsiamen vanhemmat eivät osallistuneet häihin.
Perheen kolme lasta puhuvat hollantia ja jonkin verran espanjaa. He ovat kaikki käyneet tavallista koulua.
Kuninkaallinen perhe asuu Haagissa, Alankomaiden hallintokaupungissa. Virka-asunto Huis ten Bosch on 1700-luvulta peräisin oleva ökypalatsi. Neliöitä siinä on 8 750. Palatsiin tehtiin massiivinen, 63 miljoonaa euroa maksanut remontti viime vuosikymmenen lopulla. Palatsissa he asuvat pääasiassa kesäisin.
Kuningasperhe on varsin pidetty Alankomaissa, ja heitä pidetään varsin maanläheisinä yksityislentokoneesta ja palatsista huolimatta.
Alankomaat on parlamentaarinen perustuslaillinen monarkia eikä kuninkaalla ole juuri valtaa. Kuningas tosin tapaa pääministerin viikoittain, mutta poliittisia päätöksiä hän ei tee.
Lähteet: Royal house, Goverment.nl, IL-arkisto.