Kotisiivouksen tilannut mies epäilee todistaneensa ihmiskauppaan liittyvää tapausta. Siivousalalla esiintyy työperäistä hyväksikäyttöä, toteaa asiantuntija.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Mies tilasi halvan kotisiivouksen Black Friday -kampanjasta ja epäilee todistaneensa ihmiskauppaan liittyvää tapausta.
Köyhistä oloista kotoisin olevan oloinen siivooja käyttäytyi pelokkaasti ja kunnioittavasti, mikä herätti miehessä entisestään epäilyksiä työperäisestä hyväksikäytöstä.
Helsingin poliisin rikostarkastaja Lauri Huittinen kertoo, että työperäiseen hyväksikäyttöön liittyviä rikostutkintoja on Helsingissä tutkinnassa useita kymmeniä.
PAMin työehtojohtaja Sirpa Leppäkangas sanoo, että siivousala on altis väärinkäytöksille, koska työntekijät työskentelevät usein yksin eivätkä tunne suomalaisia lakeja.
Joel osti Black Friday -verkkokampanjasta halvan kotisiivouksen. Siivoojan käynnin jälkeen koti oli siisti, mutta Joelin mielen täytti tyytyväisyyden sijasta hämmennys, sääli ja huoli.
– Olin kuvitellut, että halpa tarjous olisi esimerkiksi joltain aloittelevalta siivousyhtiöltä, joka halusi saada uusia asiakkaita. Ajattelin, että kotiini tulisi vaikka pari rivakkaa ukrainalaisnaista pariksi tunniksi siivoamaan, Joel kertoo.
Sen sijaan ovelle oli ilmestynyt aasialaismies, joka otti kenkänsä ja sukkansa pois ulkona sateessa. Siivooja oli vaatetuksesta päätellen hyvin köyhistä oloista, ja vaikutti Joelin mielestä koko ajan hyvin pelokkaalta.
– Muutenkin tuli tunne, ettei hän tunne suomalaista kulttuuria ollenkaan, Joel kertoo.
Mies siivosi tuntien ajan hyvin huolellisesti, ja taitteli esimerkiksi wc-paperin pään hotellien tapaan kolmioksi.
Lue lisää: Poliisi: 20 ihmistä tuotiin Suomeen laittomasti
Etätöitä siivouksen aikana kotonaan tehnyttä Joelia hän puhutteli kunnioittavasti sir-tittelillä.
Kotisiivooja teki työtä tunteja, ja puhutteli isäntää nimellä ”sir”. Epäilykset johtivat rikosilmoitukseen. Kuva: Petteri Tuohinen, Colourbox
– Minusta se vaikutti sellaiselta siirtomaaisännän tyyliseltä kohtelulta. En ole sellaiseen tottunut Suomessa enkä missään muuallakaan, Joel toteaa.
Lähtiessään mies kantoi jälleen vaatteensa ulos ja laittoi sukkansa ja kenkänsä jalkaan vasta kylmällä asfaltilla.
Siivoojan käynnin jälkeen Joel alkoi pohtia, onko mies mahdollisesti ihmiskaupan uhri. Epäilystensä vuoksi hän kertoo tehneensä poliisille vihjeilmoituksen ihmiskauppaepäilystä ja työsuojeluilmoituksen mahdollisesta harmaasta taloudesta.
Ihmiskauppa on iskevä termi, joka on tullut tutuksi muun muassa thaimaalaisten marjanpoimijoiden tapausten vuoksi. Useammin vastaavissa tapauksissa on kuitenkin oikeudellisesti kyse eriasteisesta työperäisestä hyväksikäytöstä, esimerkiksi työsyrjinnästä tai kiskonnasta.
Lue lisää: Törkeä rikosvyyhti paljastui Suomen metsissä – 140 uhria, 10 epäiltyä
– Työperäiseen hyväksikäyttöön liittyviä rikostutkintoja ja niiden yhteydessä selvinneitä muita rikoksia on Helsingissä tavallisesti tutkinnassa useita kymmeniä. Näistä kuitenkin törkeyden osalta ihmiskauppana tutkitaan vain pientä osaa, kertoo rikostarkastaja Lauri Huittinen, joka johtaa Talousrikokset-toimintoa Helsingin poliisilaitoksen Rikostutkintayksikössä.
Työntekijöille saatetaan esimerkiksi maksaa liian pientä palkkaa tai yleisemmin teettää liikaa ja liian pitkiä työvuoroja ilman mahdollisuutta sairaus- tai muihin lomiin. Joskus työntekijä painostetaan maksamaan takaisin osan palkastaan.
– Tapauksia on laidasta laitaan, niin että suomalaiset yrittäjät käyttävät hyväksi henkilöitä, joilla ei ole tietämystä suomalaisista laeista tai työehdoista, Huittinen toteaa.
– Uutena ilmiönä viime vuosina on kehittynyt erilaiset niin sanotut kynnysrahatapaukset, missä esimerkiksi lähtömaassa voidaan maksaa suuriakin summia organisaatioille, jotka lupaavat järjestää henkilöille työpaikan Suomessa. Ihmisiä voidaan myös erehdyttää Suomeen käyttäen hyväksi suomalaisia yrityksiä. Suomeen pyrkivillä voi myös itsellään olla tarkoitus käyttää hyväksi Suomen tai EU:n oleskelulupa- tai viisumijärjestelmää.
Lue lisää: Siivousyritys SOL selvittänyt kynnysrahaväitteitä
Työntekijät voivat olla riippuvuussuhteessa työnantajaan tai ainakin työpaikkaan. Heidän tulonsa eivät välttämättä riitä muuten elämiseen, tai heidän oleskeluoikeutensa riippuu työpaikasta.
PAMin työehtojohtajan Sirpa Leppäkankaan mukaan liiton piirissä olevista ammateista juuri siivous on alttein väärinkäytöksille. Matalapalkkaisella siivousalalla työskentelee varsinkin pääkaupunkiseudulla paljon ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä.
– Syynä on on esimerkiksi se, että siivoajat työskentelevät usein yksin asiakkaiden tiloissa, joten heillä ole työkavereita, jotka neuvoisivat heitä Suomen laeissa ja käytännöissä. Lisäksi he voivat työskennellä aikoihin, jolloin siivousyhtiön asiakkaallakaan ei ole ketään paikalla, joten asiakaskaan ei välttämättä huomaa tilannetta.
Leppäkankaan mukaan väärinkäytöksiä voi siis tapahtua myös julkishallinnon tai tunnettujen yritysten tiloissa.
– Siivousalalla palkkakustannusten osuus liikevaihdosta voi olla 80 prosenttia, joten kepulifirmoilla on kannuste miettiä, miten karsia niitä lain ja työehtosopimuksen määräyksistä piittaamatta, hän sanoo.
Hän korostaa, että siivousalalla valtaosa yrityksistä toimii rehellisesti.
– Mutta jos nämä epärehelliset yhtiöt pääsevät toimimaan, niin sehän on pois näiltä rehellisiltä, sillä he eivät enää pärjää kilpailussa.
Siivousala on alttein väärinkäytöksille, kertoo PAMin asiantuntija. Kuva: Colourbox
Rikostarkastaja Huittisen mukaan työperäisen hyväksikäytön tapaukset tulevat yleensä poliisin tietoon viranomais- ja sidosryhmäyhteistyön ja myös kansalaisten tekemien havaintojen kautta.
Ilmiannoille ei ole mitään tarkkoja rajoja tai vaatimuksia.
– Ei ole tiettyä rajaa. Viranomaisille tulee ilmoittaa, jos havaitsee selkeästi, että joku henkilö on alisteisessa tai hyväksikäytetyssä asemassa, Huittinen sanoo.