Joonas Lehtonen
Tallinna-tunnelille ja selvitykselle yhteydestä Tukholmaan on tarvetta, kirjoittaa Joonas Lehtonen.
Tänään klo 21:27
Tällä hetkellä valtaosa Tallinnan-liikenteestä kulkee meriteitse. Kuva Katajanokan laivaterminaalista. Joel Maisalmi
Suomessa tähyillään nyt kauas – niin maantieteellisesti kuin ajallisestikin.
Helsingin pormestari Daniel Sazonov (kok) linjasi keskiviikkona Helsingin Sanomien haastattelussa, että pääkaupungista tarvitaan tunneli Tallinnaan.
Sazonovin mukaan Suomi uhkaa jäädä ”itäiseksi periferiaksi”, kun muun Euroopan välinen raideverkosto kehittyy. Toive Tallinna-tunnelista yhdistää pääkaupungin pääpuolueita, sillä saman tavoitteen jakavat myös Helsingin demarit ja vihreät.
Pormestarin visiossa juna kuljettaisi Helsingistä 2060-luvulla paitsi Tallinnaan myös Tukholmaan. Mahdollisuuksia kiinteälle yhteydelle Turun seudulta Ruotsiin aiotaankin tutkia ensi kertaa virallisesti: eduskunta myönsi esiselvitykseen 250 000 euroa niin sanottuja joululahjarahoja. Käytännössä länsiyhteys voisi tarkoittaa silta–tunneli-reittiä Ahvenanmaan kautta.
Kummatkin hankkeet ovat ehdottomasti edistämisen tai vähintäänkin perinpohjaisen selvittämisen arvoisia. Iltalehti toivoi päättäjiltä ”uskallusta ja suuria ajatuksia” Tallinna-tunnelin muodossa jo kymmenen vuotta sitten, joulukuussa 2015.
Kauaskantoista ajattelua kaivataan, koska tämän kokoluokan projektit eivät valmistu hetkessä. Esimerkiksi Varsovan ja Tallinnan välille rakenteilla olevan Rail Baltica -rautatieyhteyden idea syntyi jo 1990-luvulla. Samoihin aikoihin aloitettiin selonteot yhteydestä Tanskasta Saksaan, joiden välille rakennetaan nyt Fehrmarnbeltin tunnelia.
Helsinki–Tallinna-tunnelistakin on tehty Suomessa virallinen selvitys jo seitsemän vuotta sitten.
Vaikean taloustilanteen keskellä on tietysti todettava, että tunneli- tai siltahankkeet naapurimaihin olisivat massiivisen kalliita.
Tallinna-tunnelin kustannusarvio pyörii 20 miljardin euron tietämillä. Tukholma-yhteyden hintalappu olisi Talouselämän mukaan vähintään samaa luokkaa, mahdollisesti vielä paljon enemmän.
Tähän saakka Tallinnan tunnelia on edistetty lähinnä yksityisin voimin ja varoin. Yrittäjä Peter Vesterbackan hankkeen piti alun perin valmistua jo viime jouluna, mutta prosessi seisoo.
Pormestari Sazonov esittää HS:lle, että tunneliin tulisi hakea rahoitusta Euroopan unionin monivuotisesta budjetista. Vuonna 2028 avautuvassa rahoituskehyksessä on tulossa jakoon liikenneinfrastruktuurihankkeisiin yli 45 miljardia euroa.
Esimerkiksi Rail Balticasta EU onkin jo maksanut peräti 85 prosenttia.
Joka tapauksessa jätti-investoinnit vaatisivat myös valtion rahaa. Varsinaisten rakennuskulujen lisäksi pitäisi esimerkiksi vaihtaa Suomen raideleveyttä.
Rahoituskysymyksen suhteen on syytä olla huolellinen ja realistinen, mutta hyvässä lykyssä taloustilannekin ehtii parantua jopa vuosikymmenten päähän ulottuvan hankkeen edetessä.
Isot liikennehankkeet ovat nyt näyttävästi esillä Suomessa. Länsiradan eli niin sanotun tunnin junan kohtalonhetket ovat käsillä, mikä on aiheuttanut nokkapokkaa hallituksenkin sisällä. Helsingin valtuusto antoi puolestaan keskiviikkona siunauksensa satamatunnelille Länsisatamasta Länsiväylälle.
Nämä projektit ovat kuitenkin pientä näpertelyä verrattuna mahdollisiin Tallinna- ja Tukholma-yhteyksiin.
Tunnelit ja sillat etelään ja länteen olisivat strategisia investointeja, jotka vahvistaisivat myös Suomen turvallisuuspoliittista asemaa. Maata pitkin kulkeva kauppakin olisi kriittisissä tilanteissa meri- tai ilmakuljetuksia luotettavampaa.
Isot ideat etenevät nyt muuallakin kuin eteläisessä Suomessa: Lapissa suunnitellaan junayhteyttä Narvikiin, Norjanmeren rannalle asti. Aiemmin tänä vuonna Väylävirasto selvitti kiinteää kulkua Vaasasta Ruotsin Uumajaan. Projekti todettiin teknisesti mahdolliseksi, joskin ennustettuihin liikennemääriin nähden varsin hintavaksi. Jos silta tai tunneli päätetään rakentaa, se voisi olla käytössä aikaisintaan 2040-luvulla.
Rohkeat avaukset ovat hyvästä, sillä Suomi ei saa j äädä saareksi. Mitä tiiviimmin olemme kiinni tärkeimmissä kumppaneissamme, sitä parempi.